Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin
kasvuolosuhteisiin?
Lastensuojelun Keskusliitto, Kuntaliitto ja Lapsiasiavaltuutettu
haluavat edistää keskustelua suomalaisen lastensuojelun laadusta,
vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Sosiaalityön professori
Tarja Pösön ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila
Puustinen-Korhosen puheenvuoron taustalla on havainto siitä, että
lastensuojelu ei pysty turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille
hyvään lapsuuteen kuuluvaa turvallisuutta ja pysyvyyttä. Asiaa
tarkastellaan huostaan otetun lapsen sosiaalisten suhteiden,
tukitoimenpiteiden ja työntekijäsuhteiden pysyvyyden näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä päivähoitolain
uudistaminen.
Lapsiasiavaltuutettu esittää, että uudistus liitetään laajemmin
pienten lasten (0-8 vuotta) palveluihin. Lapsiasiavaltuutettu
ehdottaa parannuksia vanhempainvapaisiin sekä lasten päivähoitoa,
neuvolaa, varhaiskasvatusta sekä koululaisten aamu- ja
iltapäivätoimintaa koskeviin palveluihin. Lähtökohtana on lapsen
etu ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet.
Julkaisuun on koottu lapsiasiavaltuutetun linjaukset lasten
varhaisten vuosien palveluiden kehittämiseksi.
Romanilasten ja -nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa
Romanit ovat merkittävä etninen vähemmistö Suomessa, mutta romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja heidän omista kokemuksistaan on hyvin vähän tutkimustietoa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ovat toteuttaneet yhteistyönä selvityksen, jonka tarkoituksena on ollut kuulla suomalaisia romanilapsia ja -nuoria oman arkensa ja elämäntapansa asiantuntijoina. Tässä julkaisussa lapset ja nuoret kertovat elämästään kotona, koulussa ja vapaa-ajalla, ystävyyssuhteistaan ja tulevaisuudentoiveistaan sekä pohtivat elämää romanina suomalaisessa yhteiskunnassa.
Asiaa aikuisille! Lapset ja nuoret kertovat omien
oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa
"Asiaa aikuisille!" on lasten ja nuorten oma puheenvuoro
oikeuksiensa toteutumisesta ja hyvinvoinnista. Selvitys perustuu
yli 600 ala- ja yläkoululaisen vastauksiin. Lapsiasiavaltuutettu
selvitti lasten mielipiteitä raportoidakseen niiden perusteella
YK:n lapsen oikeuksien komitealle.
Moni asia Suomessa on lasten mielestä hyvin. Lapset haluavat
kuitenkin vaikuttaa enemmän oman arkensa asioihin. Lapset ja nuoret
toivovat myös lisää mahdollisuuksia ei-kilpailulliseen
harrastamiseen, rentoutumiseen ja yhdessäoloon perheen ja
kavereiden kanssa.
Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa
toteutuminen Suomen saamelaisalueella
Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa
alkuperäiskansa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa
alkuperäiskansojen lasten oikeutta omaan kieleensä ja
kulttuuriinsa. Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutetut ovat
selvittäneet saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien
toteutumista.
Tämä julkaisu on raportti EU:n ja Lapin lääninhallituksen
rahoittaman hankkeen suomalaisesta osuudesta. Selvitykseen
osallistui 13-18-vuotiaita saamelaisnuoria saamelaisalueelta.
Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen
kehittämiseksi
Ohjaus mediataitoihin ei tavoita tasapuolisesti kaikkia lapsia ja
nuoria eikä heidän kanssaan toimivia aikuisia, arvioi
Lapsiasiavaltuutetun ja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n yhteinen
asiantuntijaryhmä. Ryhmä on julkistanut ehdotuksensa,
jossa vaaditaan mediakasvatukseen yhtenäistä kehittämisohjelmaa
sekä kansallisesta koordinaatiosta vastaavan viranomaisen
määrittelemistä.
Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin
kasvuolosuhteisiin?
Lastensuojelun Keskusliitto, Kuntaliitto ja Lapsiasiavaltuutettu
haluavat edistää keskustelua suomalaisen lastensuojelun laadusta,
vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Sosiaalityön professori
Tarja Pösön ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila
Puustinen-Korhosen puheenvuoron taustalla on havainto siitä, että
lastensuojelu ei pysty turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille
hyvään lapsuuteen kuuluvaa turvallisuutta ja pysyvyyttä. Asiaa
tarkastellaan huostaan otetun lapsen sosiaalisten suhteiden,
tukitoimenpiteiden ja työntekijäsuhteiden pysyvyyden näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä päivähoitolain
uudistaminen.
Lapsiasiavaltuutettu esittää, että uudistus liitetään laajemmin
pienten lasten (0-8 vuotta) palveluihin. Lapsiasiavaltuutettu
ehdottaa parannuksia vanhempainvapaisiin sekä lasten päivähoitoa,
neuvolaa, varhaiskasvatusta sekä koululaisten aamu- ja
iltapäivätoimintaa koskeviin palveluihin. Lähtökohtana on lapsen
etu ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet.
Julkaisuun on koottu lapsiasiavaltuutetun linjaukset lasten
varhaisten vuosien palveluiden kehittämiseksi.
Romanilasten ja -nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa
Romanit ovat merkittävä etninen vähemmistö Suomessa, mutta romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja heidän omista kokemuksistaan on hyvin vähän tutkimustietoa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ovat toteuttaneet yhteistyönä selvityksen, jonka tarkoituksena on ollut kuulla suomalaisia romanilapsia ja -nuoria oman arkensa ja elämäntapansa asiantuntijoina. Tässä julkaisussa lapset ja nuoret kertovat elämästään kotona, koulussa ja vapaa-ajalla, ystävyyssuhteistaan ja tulevaisuudentoiveistaan sekä pohtivat elämää romanina suomalaisessa yhteiskunnassa.
Asiaa aikuisille! Lapset ja nuoret kertovat omien
oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa
"Asiaa aikuisille!" on lasten ja nuorten oma puheenvuoro
oikeuksiensa toteutumisesta ja hyvinvoinnista. Selvitys perustuu
yli 600 ala- ja yläkoululaisen vastauksiin. Lapsiasiavaltuutettu
selvitti lasten mielipiteitä raportoidakseen niiden perusteella
YK:n lapsen oikeuksien komitealle.
Moni asia Suomessa on lasten mielestä hyvin. Lapset haluavat
kuitenkin vaikuttaa enemmän oman arkensa asioihin. Lapset ja nuoret
toivovat myös lisää mahdollisuuksia ei-kilpailulliseen
harrastamiseen, rentoutumiseen ja yhdessäoloon perheen ja
kavereiden kanssa.
Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa
toteutuminen Suomen saamelaisalueella
Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa
alkuperäiskansa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa
alkuperäiskansojen lasten oikeutta omaan kieleensä ja
kulttuuriinsa. Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutetut ovat
selvittäneet saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien
toteutumista.
Tämä julkaisu on raportti EU:n ja Lapin lääninhallituksen
rahoittaman hankkeen suomalaisesta osuudesta. Selvitykseen
osallistui 13-18-vuotiaita saamelaisnuoria saamelaisalueelta.
Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen
kehittämiseksi
Ohjaus mediataitoihin ei tavoita tasapuolisesti kaikkia lapsia ja
nuoria eikä heidän kanssaan toimivia aikuisia, arvioi
Lapsiasiavaltuutetun ja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n yhteinen
asiantuntijaryhmä. Ryhmä on julkistanut ehdotuksensa,
jossa vaaditaan mediakasvatukseen yhtenäistä kehittämisohjelmaa
sekä kansallisesta koordinaatiosta vastaavan viranomaisen
määrittelemistä.
lapsiasiavaltuutettu
Tietoa näistä sivuista
Palaute
Lapsiasiavaltuutettu
Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä
Puh. (09) 160 73986
Faksi (014) 337 4248