Sisältöön      

Omat julkaisut

Tällä sivulla on linkkejä lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuihin. Vasemman palstan linkeistä löydät esitteitä lasten oikeuksista sekä toimintasuunnitelmia ja vuosikirjoja.

 

Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin?

Lastensuojelun Keskusliitto, Kuntaliitto ja Lapsiasiavaltuutettu haluavat edistää keskustelua suomalaisen lastensuojelun laadusta, vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Sosiaalityön professori Tarja Pösön ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhosen puheenvuoron taustalla on havainto siitä, että lastensuojelu ei pysty turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa turvallisuutta ja pysyvyyttä. Asiaa tarkastellaan huostaan otetun lapsen sosiaalisten suhteiden, tukitoimenpiteiden ja työntekijäsuhteiden pysyvyyden näkökulmasta.

Päivähoidon uudistusten lähtökohdaksi lapsen etu

Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä päivähoitolain uudistaminen.
Lapsiasiavaltuutettu esittää, että uudistus liitetään laajemmin pienten lasten (0-8 vuotta) palveluihin. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa parannuksia vanhempainvapaisiin sekä lasten päivähoitoa, neuvolaa, varhaiskasvatusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin palveluihin. Lähtökohtana on lapsen etu ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet.  Julkaisuun on koottu lapsiasiavaltuutetun linjaukset lasten varhaisten vuosien palveluiden kehittämiseksi.

Romanilasten ja -nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa

Romanit ovat merkittävä etninen vähemmistö Suomessa, mutta romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja heidän omista kokemuksistaan on hyvin vähän tutkimustietoa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ovat toteuttaneet yhteistyönä selvityksen, jonka tarkoituksena on ollut kuulla suomalaisia romanilapsia ja -nuoria oman arkensa ja elämäntapansa asiantuntijoina. Tässä julkaisussa lapset ja nuoret kertovat elämästään kotona, koulussa ja vapaa-ajalla, ystävyyssuhteistaan ja tulevaisuudentoiveistaan sekä pohtivat elämää romanina suomalaisessa yhteiskunnassa.

Asiaa aikuisille! Lapset ja nuoret kertovat omien oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa

"Asiaa aikuisille!" on lasten ja nuorten oma puheenvuoro oikeuksiensa toteutumisesta ja hyvinvoinnista. Selvitys perustuu yli 600 ala- ja yläkoululaisen vastauksiin. Lapsiasiavaltuutettu selvitti lasten mielipiteitä raportoidakseen niiden perusteella YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Moni asia Suomessa on lasten mielestä hyvin. Lapset haluavat kuitenkin vaikuttaa enemmän oman arkensa asioihin. Lapset ja nuoret toivovat myös lisää mahdollisuuksia ei-kilpailulliseen harrastamiseen, rentoutumiseen ja yhdessäoloon perheen ja kavereiden kanssa.

Miten lasten ja nuorten elinoloja seurataan valtionhallinnossa?

Lapsiasiavaltuutetun tehtäviin kuuluu arvioida lasten ja nuorten  hyvinvointia ja raportoida siitä vuosittain valtioneuvostolle. Tehtävä edellyttää säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa eri aloilta. Auli Paavola on laatinut valtuutetulle raportin lasten ja nuorten elinoloja koskevista tilastoista ja muista tietolähteistä valtionhallinnossa. Siinä on myös arvioitu tiedonkeruun kehittämistarpeita.


Miten toteutuvat saamelaislasten oikeudet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa?

Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutetut ovat kysyneet saamelaislapsilta ja nuorilta heidän mielipiteitään omasta elämästään ja oikeuksiensa toteutumisesta. Yhteisessä ruotsinkielisessä loppuraportissa saamelaislapset kertovat itse, mikä heidän elämässään on hyvin ja missä on parantamisen varaa. Lapsiasiavaltuutetut ovat koonneet toimenpide-ehdotuksia koulun ja opetuksen, perheen, vapaa-ajan, osallistumisen, median ja ihmisoikeuksien alalta.


Selvitys: Lapsinäkökulma ja lapsen oikeudet sosiaaliasiamiesten raporteissa

Yht.yo Anu Hännisen laatimassa lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksessä on arvioitu lapsinäkökulmasta kuntien sosiaaliasiamiesten vuonna 2006 kunnanhallituksille laatimat raportit. Niissä esiin tuodut teemat kertovat  osaltaan lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen ongelmista kunnissa. Lapsiin liittyviä asioita käsiteltiin vain 52 prosentissa raporteista. Niistä mainittiin useimmin lastensuojelupalveluiden laatuun liittyvät ongelmat
.


Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomen saamelaisalueella

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa alkuperäiskansojen lasten oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutetut ovat selvittäneet saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista.

Tämä julkaisu on raportti EU:n ja Lapin lääninhallituksen rahoittaman hankkeen suomalaisesta osuudesta. Selvitykseen osallistui 13-18-vuotiaita saamelaisnuoria saamelaisalueelta.


Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen kehittämiseksi

Ohjaus mediataitoihin ei tavoita tasapuolisesti kaikkia lapsia ja nuoria eikä heidän kanssaan toimivia aikuisia, arvioi Lapsiasiavaltuutetun ja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n yhteinen asiantuntijaryhmä.  Ryhmä on julkistanut  ehdotuksensa, jossa vaaditaan mediakasvatukseen yhtenäistä kehittämisohjelmaa sekä kansallisesta koordinaatiosta vastaavan viranomaisen määrittelemistä.


Julkaisu: Nuorten itsemurhat Suomessa

Lapsiasiavaltuutetun julkaisema, kasvatustieteen tohtori Tuula Uusitalon tekemä selvitys "Nuorten itsemurhat Suomessa" on tarkoitettu nuorten itsemurhien ehkäisyn tueksi.

Julkaisu antaa tietoa itsemurhariskin tunnistamisesta ja siltä suojaavista tekijöistä. Se on tarkoitettu erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelevien käyttöön.


Selvitys: Lööpit osana lasten kasvuympäristöä

Lapsiasiavaltuutetun toimiston ja Suomen Vanhempainliiton tuoreessa selvityksessä Lööpit osana lasten kasvuympäristöä kartoitettiin vanhempien mielipiteitä ja kokemuksia lööpeistä. Lisäksi selvitettiin vanhempien näkemyksiä median aiheuttamista haitoista, mediasuojelusta ja -kasvatuksesta.

Selvityksen lähtökohtana olivat lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleet lukuisat lööppejä koskeneet yhteydenotot huolestuneilta vanhemmilta.


Selvitys lastensuojelu- ja huoltoriita-asioiden yhteydenotoista vuodelta 2005

Lapsen huolto- ja tapaamisasioita sekä lastensuojelua koskevat yhteydenotot lapsiasiavaltuutetulle syksyllä 2005. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 1:2006. Eija Hiekka ja Hannele Metsäranta. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.


Selvitys: Lasten mielipiteitä arkiympäristöstään

Lapset haluavat vaikuttaa enemmän koulun arkeen eli tilojen viihtyisyyteen, ruokailuun sekä koulupäivän rakenteeseen sekä opetukseen liittyviin asioihin. Tämä käy ilmi lapsiasiavaltuutetun tekemästä selvityksestä "Miten nuo pienet ossaa ajatella nuin fiksusti?" Lasten mielipiteitä arkiympäristöstään. Selvityksessä kysyttiin ala- ja yläkouluikäisten mielipiteitä muun muassa kouluviihtyvyydestä, kuntien palveluista, turvallisuudesta, alkoholipolitiikasta sekä vaikutusmahdollisuuksista.

Omat julkaisut

Tällä sivulla on linkkejä lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuihin. Vasemman palstan linkeistä löydät esitteitä lasten oikeuksista sekä toimintasuunnitelmia ja vuosikirjoja.

 

Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin?

Lastensuojelun Keskusliitto, Kuntaliitto ja Lapsiasiavaltuutettu haluavat edistää keskustelua suomalaisen lastensuojelun laadusta, vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Sosiaalityön professori Tarja Pösön ja perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhosen puheenvuoron taustalla on havainto siitä, että lastensuojelu ei pysty turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa turvallisuutta ja pysyvyyttä. Asiaa tarkastellaan huostaan otetun lapsen sosiaalisten suhteiden, tukitoimenpiteiden ja työntekijäsuhteiden pysyvyyden näkökulmasta.

Päivähoidon uudistusten lähtökohdaksi lapsen etu

Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä päivähoitolain uudistaminen.
Lapsiasiavaltuutettu esittää, että uudistus liitetään laajemmin pienten lasten (0-8 vuotta) palveluihin. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa parannuksia vanhempainvapaisiin sekä lasten päivähoitoa, neuvolaa, varhaiskasvatusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeviin palveluihin. Lähtökohtana on lapsen etu ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet.  Julkaisuun on koottu lapsiasiavaltuutetun linjaukset lasten varhaisten vuosien palveluiden kehittämiseksi.

Romanilasten ja -nuorten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomessa

Romanit ovat merkittävä etninen vähemmistö Suomessa, mutta romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja heidän omista kokemuksistaan on hyvin vähän tutkimustietoa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ovat toteuttaneet yhteistyönä selvityksen, jonka tarkoituksena on ollut kuulla suomalaisia romanilapsia ja -nuoria oman arkensa ja elämäntapansa asiantuntijoina. Tässä julkaisussa lapset ja nuoret kertovat elämästään kotona, koulussa ja vapaa-ajalla, ystävyyssuhteistaan ja tulevaisuudentoiveistaan sekä pohtivat elämää romanina suomalaisessa yhteiskunnassa.

Asiaa aikuisille! Lapset ja nuoret kertovat omien oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa

"Asiaa aikuisille!" on lasten ja nuorten oma puheenvuoro oikeuksiensa toteutumisesta ja hyvinvoinnista. Selvitys perustuu yli 600 ala- ja yläkoululaisen vastauksiin. Lapsiasiavaltuutettu selvitti lasten mielipiteitä raportoidakseen niiden perusteella YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Moni asia Suomessa on lasten mielestä hyvin. Lapset haluavat kuitenkin vaikuttaa enemmän oman arkensa asioihin. Lapset ja nuoret toivovat myös lisää mahdollisuuksia ei-kilpailulliseen harrastamiseen, rentoutumiseen ja yhdessäoloon perheen ja kavereiden kanssa.

Miten lasten ja nuorten elinoloja seurataan valtionhallinnossa?

Lapsiasiavaltuutetun tehtäviin kuuluu arvioida lasten ja nuorten  hyvinvointia ja raportoida siitä vuosittain valtioneuvostolle. Tehtävä edellyttää säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa eri aloilta. Auli Paavola on laatinut valtuutetulle raportin lasten ja nuorten elinoloja koskevista tilastoista ja muista tietolähteistä valtionhallinnossa. Siinä on myös arvioitu tiedonkeruun kehittämistarpeita.


Miten toteutuvat saamelaislasten oikeudet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa?

Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutetut ovat kysyneet saamelaislapsilta ja nuorilta heidän mielipiteitään omasta elämästään ja oikeuksiensa toteutumisesta. Yhteisessä ruotsinkielisessä loppuraportissa saamelaislapset kertovat itse, mikä heidän elämässään on hyvin ja missä on parantamisen varaa. Lapsiasiavaltuutetut ovat koonneet toimenpide-ehdotuksia koulun ja opetuksen, perheen, vapaa-ajan, osallistumisen, median ja ihmisoikeuksien alalta.


Selvitys: Lapsinäkökulma ja lapsen oikeudet sosiaaliasiamiesten raporteissa

Yht.yo Anu Hännisen laatimassa lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksessä on arvioitu lapsinäkökulmasta kuntien sosiaaliasiamiesten vuonna 2006 kunnanhallituksille laatimat raportit. Niissä esiin tuodut teemat kertovat  osaltaan lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen ongelmista kunnissa. Lapsiin liittyviä asioita käsiteltiin vain 52 prosentissa raporteista. Niistä mainittiin useimmin lastensuojelupalveluiden laatuun liittyvät ongelmat
.


Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomen saamelaisalueella

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa alkuperäiskansojen lasten oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutetut ovat selvittäneet saamelaislasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista.

Tämä julkaisu on raportti EU:n ja Lapin lääninhallituksen rahoittaman hankkeen suomalaisesta osuudesta. Selvitykseen osallistui 13-18-vuotiaita saamelaisnuoria saamelaisalueelta.


Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen kehittämiseksi

Ohjaus mediataitoihin ei tavoita tasapuolisesti kaikkia lapsia ja nuoria eikä heidän kanssaan toimivia aikuisia, arvioi Lapsiasiavaltuutetun ja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n yhteinen asiantuntijaryhmä.  Ryhmä on julkistanut  ehdotuksensa, jossa vaaditaan mediakasvatukseen yhtenäistä kehittämisohjelmaa sekä kansallisesta koordinaatiosta vastaavan viranomaisen määrittelemistä.


Julkaisu: Nuorten itsemurhat Suomessa

Lapsiasiavaltuutetun julkaisema, kasvatustieteen tohtori Tuula Uusitalon tekemä selvitys "Nuorten itsemurhat Suomessa" on tarkoitettu nuorten itsemurhien ehkäisyn tueksi.

Julkaisu antaa tietoa itsemurhariskin tunnistamisesta ja siltä suojaavista tekijöistä. Se on tarkoitettu erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelevien käyttöön.


Selvitys: Lööpit osana lasten kasvuympäristöä

Lapsiasiavaltuutetun toimiston ja Suomen Vanhempainliiton tuoreessa selvityksessä Lööpit osana lasten kasvuympäristöä kartoitettiin vanhempien mielipiteitä ja kokemuksia lööpeistä. Lisäksi selvitettiin vanhempien näkemyksiä median aiheuttamista haitoista, mediasuojelusta ja -kasvatuksesta.

Selvityksen lähtökohtana olivat lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleet lukuisat lööppejä koskeneet yhteydenotot huolestuneilta vanhemmilta.


Selvitys lastensuojelu- ja huoltoriita-asioiden yhteydenotoista vuodelta 2005

Lapsen huolto- ja tapaamisasioita sekä lastensuojelua koskevat yhteydenotot lapsiasiavaltuutetulle syksyllä 2005. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 1:2006. Eija Hiekka ja Hannele Metsäranta. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.


Selvitys: Lasten mielipiteitä arkiympäristöstään

Lapset haluavat vaikuttaa enemmän koulun arkeen eli tilojen viihtyisyyteen, ruokailuun sekä koulupäivän rakenteeseen sekä opetukseen liittyviin asioihin. Tämä käy ilmi lapsiasiavaltuutetun tekemästä selvityksestä "Miten nuo pienet ossaa ajatella nuin fiksusti?" Lasten mielipiteitä arkiympäristöstään. Selvityksessä kysyttiin ala- ja yläkouluikäisten mielipiteitä muun muassa kouluviihtyvyydestä, kuntien palveluista, turvallisuudesta, alkoholipolitiikasta sekä vaikutusmahdollisuuksista.