Sisältöön      

Lapsia koskevat lait Suomessa

Tällä sivulla esitellään tärkeimmät lasten asemaa ja oikeuksia koskevat lait Suomessa.

Lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen periaate kaikessa lapsia koskevassa lainsäädännössä. Lisäksi tulee ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Suomen lainsäädännössä lasten asemaa ja oikeuksia koskevia säännöksiä on sisällytetty esimerkiksi seuraaviin lakeihin (linkit ovat säädöstietopankki Finlexiin):


Perustuslaki

Suomen perustuslaissa ilmaistut perusoikeudet koskevat myös lapsia. Lapsen oikeuksia itsenäisenä yksilönä korostetaan erityisesti perustuslain yhdenvertaisuutta koskevassa 6 §:ssä. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti, yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Tasa-arvoisuus on turvattava sekä lasten kesken että lasten ja aikuisten välillä.

Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Yhteiskunnalle on asetettu perustuslaissa myös sosiaali- ja terveyspalveluja, asumista, perustoimeentulon turvaa, lasten ilmaista peruskoulutusta ja lapsiperheiden taloudellista tukea koskevia velvoitteita. Lisäksi yhteiskunnan on edistettävä vähemmistökieliin ja kulttuureihin kuuluvien, kuten saamelaisten, romanien ja maahanmuuttajien kulttuurista identiteettiä.


Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välille.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia sovellettaessa oikeusprosessissa edellytetään, että tuomioistuimen on asiaa ratkaistessaan otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oma mielipide ja toivomukset on myös huomioitava lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.


Lastensuojelulaki

Lastensuojelulaissa todetaan, että lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

Lastensuojelulaki edellyttää sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten seuraavan ja kehittävän lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistavan kasvuolojen epäkohtia ja ehkäisevän niiden syntymistä. Palvelujen kehittämisessä on erityisesti huolehdittava siitä, että niiden avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa, ja että erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin.

Lastensuojelulaissa on säännöksiä myös lapsen kuulemisesta. Lisäksi lapsen kuulemisesta säädetään myös muun muassa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) ja hallintolaissa (434/2003). Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa on lisäksi muita erityisesti lapsia koskevia säännöksiä. Näitä ovat muun muassa säännökset alaikäisen asiakkaan asemasta ja lasta koskevien tietojen antamisesta.


Nuorisolaki

Uusi nuorisolaki astui voimaan 1.3.2006.

Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Laissa säädetään myös nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta. Nuorisolaissa nuorisolla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita.

Nuorisolakiin sisältyy määräyksiä nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, jonka opetusministeriö valmistelee valtioneuvoston hyväksyttäväksi neljän vuoden välein. Kehittämisohjelmassa kullekin nelivuotiskaudelle asetetaan kansalliset nuorisopoliittiset tavoitteet sekä läänien ja kuntien nuorisopoliittisen ohjelmatyön suuntaviivat. Ohjelman valmisteluun osallistuvat myös muut nuorten kannalta keskeiset ministeriöt.


Perusopetuslaki

Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Aamu ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.


Lasten päivähoidosta annettu laki

Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä.

Jokaisella lapsella on oikeus tuettuun varhaiskasvatukseen. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö.

Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen.