16.11.2009
Päiväkodissa opitut äänestystaidot jatkuvat koulussa. Saksalainen koulu aloitetaan pääsääntöisesti 6-vuotiaana. Koulussa ensimmäinen äänestys tapahtuu heti kouluvuoden alussa. Silloin luokkiin valitaan luottamusoppilaat.
Luottamusoppilas toimii oppilaiden ja opettajan välisenä viestiviejänä, tukihenkilönä sekä äänitorvena. Hän tuo opettajan terveiset oppilaille sekä viestittää myös oppilaiden kuulumisia opettajalle.
Luottamusoppilaalla on valtaa esimerkiksi välitunnilla arvioida, kenen käytös ei ollut koulun sääntöjen mukaista, ja tuoda tieto opettajalle. Hänen ohitseen ei kävellä tilanteissa, joissa keskustellaan luokan yhteishengestä tai ristiriitatilanteista. Hän osallistuu myös koulussa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun sekä projektiviikkojen organisointiin.
Vaikutetaan projekteissa
Saksassa kouluikäisen vaikuttaminen on usein hyvin projektikeskeistä. Koska opettajien resurssit ovat rajalliset, käytetään kouluissa ulkopuolisia projektin vetäjiä sekä vanhempia. Näissä projekteissa opitaan opetussuunnitelmien ulkopuolisia asioita ja pureudutaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi oman kunnan ja kylän elämään. Projektiterveisiä toimitetaan lehdistölle, ja koululaisten arkea tehdään näkyväksi.
Koululaiset vierailivat kunnantalolla sekä tutustuvat paikalliseen päätöksen tekoon. He tapaavat kunnanjohtajan kasvotusten, ja saavat esittää hänelle toiveitaan. Projektien kautta lapsille tulee tutuksi myös ne kodin ja koulun ulkopuoliset vaikutusmahdollisuudet, esimerkiksi lastenparlamentti, joiden kautta lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Huolehditaan ja kuunnellaan
Kyliin ja kaupunkeihin on perustettu ns. turvasaaria (Notinsel). Tietyin turvasaarilogoin varustetut liikkeet, kaupat, leipomot ja vaikkapa pankit ovat paikkoja, joiden henkilökunta on sitoutunut kesken työpäivänsä ottamaan apua tarvitsevan lapsen vastaan sekä kuuntelemaan lasta.
Koulu on jakanut myös lapsille käyntikortit lompakossa säilytettäväksi. Käyntikortista löytyy numero, johon lapsi voi soittaa, mikäli hän kokee tulleensa väärin kohdelluksi tai seksuaalisesti häirityksi esimerkiksi koulupäivän aikana, kotona, vapaa-ajallaan tai harrastetoiminnan parissa.
Osallistutaan
Lähes kaikki lasten harrastetoiminta on järjestäytynyttä. Saksalaisten "verein"- into on vuosikymmenten saatossa siirtynyt sukupolvelta toiselle, ja lähes jokainen kouluikäinen lapsi kuuluu johonkin oman harrastuspiirinsä järjestöön. Pienissäkin kylissä jalkapalloilijat perustavat oman järjestön, jonka vuosittaiset kokoukset, pöytäkirjat, sähköpostiringit sekä vapaa-ajan toiminta sitoo sekä lasta että valmentajaa järjestötoiminnan suunnitteluun sekä päätöksentekoon.
Järjestötoiminnassa lapset voivat kokeilla esimerkiksi puheenjohtajana toimimista. Paikallinen kansalaisopisto järjestää jatkuvasti pienille lapsille sekä koululaisille omia kursseja, kurssiviikonloppuja sekä tapahtumia, joiden avulla pyritään turvaamaan osallistumisen oikeus myös niiden perheiden lapsille, joilla ei taloudellisesti ole mahdollisuuksia harrastaa säännöllisesti.
Halua toimia lasten osallistumisen puolesta
Saksalaista elämämenoa seuratessa vaikuttuu aikuisten kyvykkyydestä käydä käytännön tiivistä vuorovaikutuskeskustelua lasten kanssa. Näyttää siltä, että oleellista eivät ole edes ne vaikuttamisen muodot eikä kanavat, vaan halu ja tarmo toimia lasten osallistumisen puolesta.
Saksalainen yhteiskuntarakenne on esimerkiksi Suomeen verrattuna hyvin toisenlainen. Kotiäidit ovat mentaalisesti sitoutuneita lasten päiväkotielämään, koulunkäyntiin sekä vapaa-ajan osallistumiseen. Toisaalta lähellä elävät isovanhemmat ovat aktiivisesti läsnä. Lasten lähellä on tiiviit perheet ja aktiivinen vanhempainverkosto. On täydet edellytykset, jopa perinteet, riittävään keskinäiseen kommunikaatioon.
Terveisin
Hanna-Leena Sippola
KM
viiden lapsen äiti
Saksa
