Lapsinäkökulman huomioiminen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
Lapsiasiavaltuutetun aloite kauppa- ja
teollisuusministeriölle 12.10.2007: Lapsinäkökulman huomioiminen
kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Asia: Lapsinäkökulman huomioiminen kuluttajapoliittisessa
ohjelmassa
Hallitusohjelman mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa
hallituksen uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelusta.
Ohjelman on arvioitu tulevan valtioneuvoston käsittelyyn vuoden
2008 alussa.
Esitän, että uudessa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
arvioidaan lasten ja nuorten asemaa kuluttajana sekä toimenpiteitä
lapsen oikeuksien turvaamiseksi mainonnan, markkinoinnin ja
kuluttamisen alalla.
Perusteluni ovat seuraavat:
Lapset ja nuoret ovat elinkeinoelämälle ja markkinoijille
lisääntyvässä määrin kiinnostava kohderyhmä. Tämä näkyy etenkin
siinä, että mainontaa entistä enemmän kohdennetaan käytännössä
lapsille. Lapset ovat aikuisia alttiimpia mainonnan
vaikutuksille. Lapsilla on yleisen vaurastumisen myötä enenevässä
määrin ns. omaa rahaa käytettävissään. Mainostajat arvioivat
lasten vaikuttavan merkittävästi perheiden kulutuspäätöksiin.
Samalla mainonnan muodot muuttuvat niin, että sen tunnistettavuus
voi heikentyä (tuotesijoittelu, viihteen ja mainonnan
yhdistäminen).
Alaikäisillä on oikeus myös kuluttajapolitiikan alalla
erityiseen suojeluun. On tärkeää, että lasten ja nuorten iän ja
kehitystason tuomat erityispiirteet huomioidaan alan sääntelyssä.
Sääntelyn tulee tukea vanhempien oikeutta ja velvollisuutta
toimia täysipainoisesti lastensa kasvattajina. Vanhempien roolin
sivuuttava markkinointi on tältä kannalta ongelmallista. Samalla
on myös tärkeä tukea lasten ja nuorten omaa harkintakykyä ja
medialukutaitoa, mihin liittyy kyky erottaa kaupallista ja
ei-kaupallista viestintää toisistaan (kuluttajakasvatus,
mediakasvatus).
Kansainvälisesti eniten keskustelua on aiheuttanut lapsiin
vetoava elintarvikemarkkinointi ja sen vaikutukset lasten
terveyteen. Eräissä maissa (Iso-Britannia, Yhdysvallat)
lisääntyvä ns. roskaruuan markkinointi lapsille on aikaansaanut
viime vuosina myös mainonnan rajoituksia. Suomessa
Kuluttajavirasto ja Kansanterveyslaitos ovat laatineet
pelisäännöistä Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi
-suosituksen. Suomessakin tulee arvioida ovatko suositukset ja
alan itsesäätely riittävä keino lasten terveyden suojelemiseksi.
Uusi teknologia tuo uudenlaisia mainonnan ja markkinoinnin
sekä kaupankäynnin välineitä. Lapset ja nuoret osaavat usein
käyttää aikuisia paremmin uusia välineitä. Alaikäisillä on
kuitenkin aikuisia rajoitetummat mahdollisuudet tehdä
taloudellisia sitoumuksia. He voivat lain mukaan ostaa vain
hinnaltaan kohtuullisia ja tavanomaisia tuotteita eli ns.
taskurahaostoksia. Alaikäisen ei pitäisi voida ostaa velaksi
(vrt. esim. tekstiviestillä maksettavat palvelut). Silti
edelleenkään ei ole teknisiä mahdollisuuksia varmistua siitä onko
matkapuhelimen tai internetin välityksellä kauppaa/sopimusta
tekevä henkilö täysi-ikäinen vai ei.
Mainonta ulko- ja julkisissa tiloissa on lisääntynyt.
Alaikäisten ei kuitenkaan pitäisi kohdata mainoksia, joissa on
esimerkiksi heidän ikä- ja kehitystasoonsa sopimattomia
seksuaalisia ärsykkeitä tai pelottavaa sisältöä.
Kulutusluottojen tarjonta sekä uudet tavat tehdä sopimuksia
ovat lisääntyneet voimakkaasti. Lasten ja nuorten tulee saada
koulujen kuluttajakasvatuksen kautta tietoa ja taitoa toimia
luottoyhteiskunnassa. Samoin elinkeinoelämältä on tarpeen
edellyttää vastuullisen luotonannon periaatteita.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsen etu tulee
asettaa etusijalle kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Tämä koskee myös kuluttajapolitiikkaa.
Opetusministeriön johdolla on valmisteltu valtioneuvoston lapsi- ja
nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa. Valmistelussa on ollut
mukana myös KTM:n edustus. Tämän ohjelman on tarkoitus tulla
valtioneuvoston käsittelyyn loppuvuodesta. Ohjelmaluonnoksessa on
kiinnitetty huomiota mm. media- ja kuluttajakasvatuksen tarpeisiin.
Tämä on myönteistä.
Kuitenkin ottaen huomioon edellä mainitut kehityskulut, on tärkeää
ja tarpeellista, että lasten asemaa kuluttajana ja hallituksen
toimia lasten oikeuksien varmistamiseksi käsitellään tarkemmin ja
konkretisoidaan kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelussa
olevassa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa.
Jyväskylässä 12.10.2007
Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Jakelu:
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Erityisavustaja Sirpa Hartojoki
Osastopäällikkö Raimo Luoma
Ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen
Hallitusneuvos Kristian Tammivuori