Lapsiasiavaltuutettu

Arvoisa kunnanjohtaja,

Lähetän ohessa käyttöösi lapsiasiavaltuutetun toimintakertomuksen vuodelta
2006. Kertomuksessa esitellään vuonna 2005 perustetun lasten etua ja oikeuksia
edistävän viranomaisen toimintaa. Lisäksi kertomus sisältää kymmenen asiantuntija-artikkelia,
joissa arvioidaan monipuolisesti suomalaisten lasten hyvinvoinnin tilaa.

Kertomus löytyy myös verkkopalvelusta www.lapsiasia.fi . Toivon, että välität tiedon
tahoille, jotka omassa kunnassasi vastaavat lasten palveluiden suunnittelusta sekä kuntalaisten hyvinvoinnin seurannasta.

Kertomuksessa kiinnitän huomiota tarpeeseen vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ehkäisevää työtä, oireiden tunnistamista sekä hoitoa. Tältä kannalta tärkeimmät viestini ovat seuraavat:

• Lasten mielenterveyttä suojaavat leikki ja luovuus. Lasten elämään tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista.
• Lasten elämään tarvitaan enemmän aikuisten kiireetöntä läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä.

Nämä tavoitteet koskevat sekä kotia että lasten muita kasvuympäristöjä päiväkodeissa,
kouluissa ja vapaa-aikana.

Kuuluuko lapsen ääni kunnassanne?

Lapsiasiavaltuutetun työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Suomessa
sopimus on ollut voimassa vuodesta 1991. Sen mukaan lapsen etu tulee asettaa etusijalle
kaikessa julkisessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen
suojeluun sekä riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, ja heillä on oikeus osallistua
ja tulla kuulluksi. Lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita.

Sopimuksen velvoitteet näkyvät myös perustuslaissamme. Sen 6 §:n mukaan lapsia tulee
kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä. Heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin
asioihin kehitystään vastaavasti. Sama velvoite kuulla lapsia ja nuoria on kirjattu myös
nuorisolakiin.

Kuntien toimintatavat palveluissa ja päätöksenteossa ratkaisevat pitkälti lasten ja nuorten
osallistumisen ja kuulemisen mahdollisuudet. Lapset ja nuoret ovat koulu-, kirjasto-,
nuorisotyön ja liikuntapalveluiden tärkeitä asiakkaita, joilta saatava tieto on välttämätöntä
palveluiden laadun varmistamiseksi.

Lastensuojelulaki tuo suunnitelmallisuutta

Vuoden 2008 alusta voimaan tuleva lastensuojelulaki velvoittaa kuntia seuraamaan lasten
ja nuorten hyvinvointia sekä tekemään talousarvioon sidotun suunnitelman lastensuojelun
järjestämisestä. Lastensuojelun käsitteellä tarkoitetaan laissa laajasti kaikkea
lasten hyvinvointia edistävää ja pahoinvointia vähentävää työtä. Laki ei siis rajaa suunnittelua
sosiaalityön yksilö- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun.

Hyvin monissa kunnissa ja kaupungeissa on tehty jo aikaisemmin lapsipoliittisia ohjelmia
sekä muita lapset huomioon ottavia hyvinvointisuunnitelmia. Toivon Sinun osaltasi
varmistavan, että lasten ja nuorten mielipiteitä kartoitetaan kuntasi hyvinvointisuunnittelussa
perustuslain edellyttämällä tavalla.

Toimintakertomuksen sivuilta 58-63 löydät esimerkin selvityksestä, johon olemme
koonneet 68 oppilaskunnan kautta lasten mielipiteitä arkiympäristöstään. Selvitys
osoitti, että lapset haluavat vaikuttaa enemmän koulun arkeen. Kouluviihtyvyyttä lisäävät
toimeliaat pihat, kauniit sisätilat, kiireetön ruokailu sekä ripeä puuttuminen koulukiusaamiseen.
Puolet oppilaista arvioi tässä kyselyssä, että opettajilla ei ollut riittävästi
aikaa kuunnella oppilaita kiireen ja suurten ryhmien takia.

Yhteistyöterveisin

Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu
mariakaisa.aula@stm.fi

• Lapsiasiavaltuutettu on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla.