Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun aloite 14.11.2006

 

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Aloite lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta siten, että kotihoidontukea maksettaisiin myös lapsen ollessa perhehoidossa

Tiivistelmä

Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriölle, että lapsesta huolehtiville sijaisvanhemmille säädetään oikeus kotihoidontukeen. Oikeudet hoitovapaaseen ja sen perusteella maksettavaan kotihoidontukeen määräytyisivät tällöin henkilölle, joka tosiasiallisesti hoitaa lasta.

Uudistuksen yhtenä mahdollisuutena lapsiasiavaltuutettu pitää sijaisvanhempana toimimisen kannustavuuden lisäämistä. Lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota lastensuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä erityisesti pienempien lasten perheen mallin ja turvallisten kiintymyssuhteiden muodostumiseen parhaiten sijaiskotihoidossa.

Hoitovapaa yleisesti lapsesta huolehtivan vanhemman oikeutena

Työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan voi käyttää joko äiti tai isä tai vanhemmat voivat jakaa sen keskenään. Hoitovapaa voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon hoitovapaan käyttäjää kohden. Jaksojen vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia työntekijän oikeudesta pitää kahta useampia ja kuukautta lyhyempiä hoitovapaajaksoja.

Hoitovapaa sijoittuu yleensä päivärahakausien jälkeiseen aikaan. Yhden hoitovapaajakson voi kuitenkin pitää samanaikaisesti, kun toinen vanhemmista on äitiys- tai vanhempainvapaalla. Lapsen isä voi pitää yhden, vähintään kuukauden pituisen hoitovapaajakson äidin palattua vauvan kanssa kotiin sairaalasta. Vastaavasti isän ollessa vanhempainvapaalla äiti voi jäädä hoitovapaalle.

Sijaisvanhemmalla, jonka taloudessa lapsi vakituisesti asuu, on oikeus hoitovapaaseen, osittaiseen hoitovapaaseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen samalla tavoin kuin lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalla vanhemmalla. Sen sijaan sijaisvanhemmalla ei ole oikeutta sairausvakuutuslain (21.12.2004/1224) mukaiseen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaaseen eikä oikeutta kotihoidontukeen (20.12.1996/1128).

Hoitovapaa lapsen oikeutena

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seuraava Geneven komitea on kiinnittänyt huomiota kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän jatkuvaan kasvuun. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä vuoden 2005 lopussa on 15.160, joista perhehoidossa on 5.504 lasta ja lisäksi 7.225 lasta on sijoitettuna laitoshuoltoon. Sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina 2 - 5 prosentin vuosivauhtia (lähde: Stakes, Suomen virallinen tilasto, tilastotiedote 14/2005).

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklassa sopimusvaltiot on velvoitettu takaamaan lapsille yhdenvertaiset oikeudet ilman lapsen, hänen vanhempiensa, tai muun laillisen huoltajansa henkilökohtaiseen ominaisuuteen, vammaisuuteen, varallisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. Kaikissa lapsia koskevissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon toimissa edellytetään lapsen edun huomioimista (artikla 18).Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä, ja julkisen vallan tehtävänä on auttaa vanhempia heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä sekä huolehtivat lastensuojelulaitosten ja -palvelujen kehittämisestä (artikla 18).

Perhehoitomuodon tavoitteena on tarjota mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Vaikka lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet huolestuttavasti, perhehoidon määrä ei ole lisääntynyt 10 vuoden aikavälillä.

Lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota erityisesti pienempien lasten perheen mallin ja turvallisten kiintymyssuhteiden muodostumiseen parhaiten sijaiskotihoidossa antaessaan lausuntoa Lastensuojelulain kokonaisuudistamista pohtineen työryhmän muistiosta (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:25).

Erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille saattaa kotona hoitamisella yksilötason merkitys olla huomattava, koska sijaisvanhemmalla olisi entistä parempi mahdollisuus tutustua lapseen, olla lapsen kanssa ja kiinnittää huomiota lapsen erityispiirteisiin. Mahdollisuus kotihoidon tukeen saattaisi myös pitkällä aikavälillä vähentää kuntien lastensuojelukustannuksia, jos laitoshoidolta vältytään perhehoitoon panostamalla.

Sijaisvanhempien kanssa tehdään yleensä toimeksiantosopimus perhehoidon järjestämisestä. Sopimuksen perusteella sijaisvanhemmalle maksetaan hoitopalkkiota, jonka suuruus perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta perhehoitaja saa hoitopalkkiota 701 euroa hoitaessaan kokoaikaisesti perhehoidossa olevaa henkilöä sekä 351 euroa silloin, kun ei hoida perhehoidossa olevaa henkilöä kokoaikaisesti. Runsaasti hoitoa tai erityistä huomiota tai huolenpitoa vaativan henkilön hoitamisen korvauksena enimmäismääriä voidaan korottaa enintään kaksinkertaisiksi. Perhehoitajan keskimääräinen kuukausiansio on Perhehoitoliitto ry:n vuonna 2005 tekemän selvityksen mukaan 420 euroa kuukaudessa.

Lastensuojelun kehittämisohjelman sijais- ja jälkihuoltoa koskevassa raportissa on myös todettu, että pääsymahdollisuudet perheenomaiseen hoitoon vaihtelevat vuositasolla tarkasteltuna 5%-90% kaikista sijaishuollon sijoituksista (perhehoito/laitoshoito). Alueellistakin (maakunta tai pienempi alue) vaihtelua suhteellisessa sijoitusosuudessa on 30%-71% välillä (Känkänen & Laaksonen, Selvitys sijaishuollon ja jälkihuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista, 2006). YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksissa todetaan lapsen oikeuksien kannalta ongelmaksi epätasa-arvoisuus lapsille tärkeiden palveluiden saatavuudessa. Palveluiden saatavuus ja laatu ovat riippuvaisia kunkin kunnan voimavaroista (suositukset 11,12).

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lapsella tulisi olla oikeus samanlaisiin tukimuotoihin riippumatta siitä, miten hänen biologiset vanhempansa ovat omasta kasvatustehtävästään suoriutuneet. Oikeudet hoitovapaaseen ja sen perusteella maksettavaan kotihoidontukeen määräytyisivät sille henkilölle, joka tosiasiallisesti hoitaa lasta. Tukijärjestelmän selkiyttäminen vaikuttaisi myönteisesti lapsen edun toteutumiseen ja parantaisi perhehoitajien saatavuutta. Lasten tasa-arvon edistäminen yleisesti ja kuntakohtaisen vaihtelun poistaminen ovat erityisiä haasteita toteutettavaksi lapsen hyvän elämän näkökulmasta.

Ehdotus lapsesta huolehtivan henkilön oikeudesta kotihoidon tukeen

Lastensuojelulain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietinnössä (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:25) ehdotetaan selvennettäväksi erilaisten sijoitusmuotojen käsitteitä. Uudistuksessa selvennetään sitä, että sijaiskotihoito ei tapahdu yritystoiminnan ajattelumallein, vaan nimenomaan perheessä. Tällöin rinnastus laitoshoitoon ei olisi enää mahdollinen. Sijaiskotihoito parantaisi erityisesti pienimpien alle kouluikäisten lasten mahdollisuuksia perheen mallin ja turvallisten kiintymyssuhteiden oppimiseen.

Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (20.12.1996/1128) on säädetty tuen maksamisesta laitos- ja perhehoidon aikana. Yli kolme kuukautta kestävästä laitoshoidosta tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta lapsesta ei makseta tukea. Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää kunnan tai kuntayhtymän järjestämää sairaala-, laitos- tai perhehoitoa. Lastensuojelulain perusteella huostaan otetun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa, kun lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty kodin ulkopuolella. Säännöstä on sosiaali- ja terveysministeriön (KK 147/2006 vp) mukaan tulkittu vakiintuneesti niin, että perhehoitajille ei makseta kotihoidon tukea.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevassa lakiin tulisi tehdä perhehoitoa koskeva maininta tulkinnan muuttumiseksi. Perheeseen sijoitetun lapsen hoidon järjestämisen taloudellinen tuki tulisi nähdä kaikkien lasten yhtäläisenä oikeutena kotihoitoon myös sijaishuollossa ollessaan.

Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 19 §:ssä säädetään maksamisesta laitos- ja perhehoidon aikana seuraavasti:

Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää kunnan tai kuntayhtymän järjestämää sairaala- tai laitoshoitoa. Laitoshoitona ei pidetä perhehoitajalain perusteella annettavaa perhehoitoa sijaisperheessä.

Tukea ei makseta lapsen huoltajalle jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta lapsesta siltä ajalta, jonka hoito kestää li kolme kuukautta.

Lapsen vanhemmalle, huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle maksettu kotihoidon tuki päättyy, kun lapsi sijoitetaan lastensuojelulain (683/1983) mukaisena toimenpiteenä kodin ulkopuolelle.

Lopuksi Lapsiasiavaltuutettu pyytää selvitystä sosiaali- ja terveysministeriöltä 30.6.2007 mennessä aloitteen käsittelyn etenemisestä.

Jyväskylässä 14. päivänä marraskuuta 2006

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Lakimies Johanna Aalto