Sisältöön      

Aloite television lastenohjelmien laatua arvioivan tutkimuksen teettämisestä

2.3.2006

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Aloite television lastenohjelmien laatua arvioivan tutkimuksen teettämisestä

Esitän, että liikenne- ja viestintäministeriö teettäisi television eri kanavien lastenohjelmien laatua vertailevan tutkimuksen. Tutkimuksessa tulisi arvioida erityisesti ohjelmien väkivaltaisuutta, niiden tarjoamia sukupuoliroolimalleja sekä ongelmanratkaisutapoja. Lisäksi tulisi arvioida minkä ikäisille lapsille ohjelmat parhaiten soveltuvat.

Perusteluina esitän seuraavaa:

Televisio on lasten kasvuympäristön vahva vaikuttaja, jonka kanssa lasten vanhemmat saavat usein olla kilpasilla. Lapset käyttävät mediavälineistä eniten televisiota (esim. Lahikainen ym.: Lapsuus mediamaailmassa, 2005). Erityisesti pienten lasten kannalta juuri television lastenohjelmien laadun vaaliminen on tärkeää.

Television lastenohjelmien laatu on ollut viime kuukausina esillä julkisessa keskustelussa. Keskustelussa on arvosteltu ohjelmatarjonnan muuttumista. Keskustelussa on kritisoitu erityisesti kaupallisten televisiokanavien ohjelmistoa. TV-kanavien määrän lisääntyminen viime vuosina on lisännyt myös lastenohjelmatarjonnan kirjoa.

Huolenaiheena julkisessa keskustelussa ovat olleet lastenohjelmien väkivaltaiset toimintamallit, liiallinen kilpailuhenkisyys sekä vinoutuneet sukupuoliroolimallit. Nettiosoitteessa www.lastenasialla.net ovat kymmenet tuhannet kansalaiset allekirjoittaneet vetoomuksen laadukkaampien lastenohjelmien puolesta. Lasten vanhemmat ovat lähettäneet samansuuntaista kritiikkiä myös lapsiasiavaltuutetun toimistoon.

Suomalaista ajankohtaista vertailututkimusta lastenohjelmien laadusta ei ole olemassa. Yleisradion yleisötutkimuksessa seurataan 2-9-vuotiaiden lasten vanhempien näkemyksiä eri kanavien lastenohjelmistosta. Näistä on julkaistu vain Yleisradiota koskevat tulokset (Yleisradio , Yleisökertomus 04).

Lastenohjelmien väkivaltaisuutta on arvioitu vuonna 1997 ilmestyneessä Anu Mustosen tutkimuksessa (Media Violence and Its Audiences). Tämän tutkimuksen jälkeen kaupallinen televisiotarjonta on kuitenkin lisääntynyt. Tutkimus antaa valmista välineistöä väkivaltaisuuden mittaamiseen.

Lastenohjelmien sisältöjä ja laatua vertailevasta tutkimuksesta olisi hyötyä lasten vanhemmille, jotta he osaisivat ohjata ja valikoida erityisesti pienten lasten television katselua. Samoin arvioinnista olisi hyötyä lasten parissa työskenteleville päiväkodeissa, neuvoloissa ja peruskouluissa sekä lastensuojelu- ja varhaisnuorisojärjestöissä.

Tutkimuksessa olisi tarpeen arvioida myös sitä, minkä ikäisille lapsille ohjelmatarjonta parhaiten soveltuu. Tutkimuksen tuloksista tulisi tiedottaa aktiivisesti.

Tutkimus olisi omiaan myös syventämään julkista keskustelua lastenohjelmien laadusta. Se voisi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että ohjelmien laatu paranee. Tv-kanavien olisi tarpeen myös lisätä lastenohjelmien osalta tiedottamista kunkin ohjelmatyypin suositellusta kohdeikäryhmästä.

Parasta olisi, mikäli tv-kanavien lastenohjelmien laadun arviointia voitaisiin tehdä säännöllisesti esimerkiksi 3-5 vuoden välein.

Yhteistyöterveisin

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

 


Lastenohjelmien laatu selvitettiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt  selvityksen television lastenohjelmien laadusta. Kaupallisten kanavien lastenohjelmista lähes 40 prosenttia sisälsi selkeää väkivaltaa. Yleisradion lastenohjelmat eivät sisältäneet selkeää väkivaltaa. Selvityksen taustalla olivat lapsiasiavaltuutetun aloite ja keuruulaisten nuorten adressi vuonna 2006.