Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun lausunto 14.4.2008

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Asia: Lausuntopyyntö koskien komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (Safer Internet -ohjelma)

Lausunnon yhteenveto

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lapsiasiavaltuutetun lausuntoa EU:n komission uudesta ehdotuksesta Safer Internet -ohjelmaksi, jonka tavoitteena on parantaa lasten turvallisuutta verkkoympäristössä.  On myönteistä, että komissio on kirjannut lapsen oikeudet yhdeksi strategisista painopisteistä vuosille 2005-2009. Safer Internet -ohjelma internetiä ja uusmediaa käyttävien lasten suojaamiseksi perustuu tähän painopisteajatteluun.

Euroopan komission ehdotus uudesta Safer Internet -ohjelmasta käsittää erittäin merkittävän kokonaisuuden internetiä ja muita viestintäteknologiaa käyttävien lasten suojelusta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Lapsilla on oikeus tulla suojelluksi kehitystä vahingoittavalta aineistolta.

Ohjelma jatkaa komission aiempaa ja toimivaksi osoittautunutta työtä internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi. Lapsiasiavaltuutetun mielestä on ansiokasta, että ohjelma ottaa huomioon internetin uusimmat viestintämuodot, kuten sosiaalisen verkostoitumisen. Lisäksi ohjelman toimeenpanossa on lasten osallistumiselle ja vaikuttamiselle annettu kiitettävästi mahdollisuuksia.

Lasten ja nuorten suojeleminen verkkoteknologian riskeiltä on ensisijaisen tärkeää nyt, kun media on noussut hyvin keskeiseen rooliin lasten ja nuorten arjessa. Siksi Euroopan komission ehdotus internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta on tarpeellinen ja vastaa merkittäviin aihetta koskeviin ongelmiin. Myös kansainvälinen yhteistyö sekä sidosryhmien monipuolinen verkostointi luovat pohjaa sille toiminnan kehittämiselle, jolla on mahdollisuus turvata vuorovaikutteisen median turvallisempi käyttö lasten ja nuorten keskuudessa.   Lapsiasiavaltuutettu pitää siis aloitetta erittäin kannatettavana.

Näkökulmia viestintäteknologian kehittämisen haasteista lasten oikeuksien ja turvallisen kasvun näkökulmasta

Arvioin seuraavassa yksityiskohtaisemmin viestintäteknologian kehittämisen haasteita ja komission ehdotusta lasten nettiturvallisuuden lisäämiseksi.

Verkkoteknologian sovellutukset tukevat lasten ja nuorten kehitystä monella tavalla sekä tarjoavat monipuolisia viihteen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Haittapuolena ovat riskit, jotka usein liittyvät lasten hyväksikäyttöön ja kiusaamiseen, sopimattomiin sisältöihin sekä hallitsemattomaan käyttöön.
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että lapsen oikeuksien kannalta esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön internetin välityksellä liittyvien ongelmien kirjo on laaja. Näitä eriasteisia ilmiöitä ovat esimerkiksi

• joutuminen vahingossa pornografiaa sisältäville sivuille,
• kaveripiirin seksuaaliväritteinen kiusaaminen netissä,
• oman seksuaaliväritteisen kuvan laittaminen nettiin ja sen joutuminen laajempaan levitykseen,
• aikuisen tekemä houkuttelu luottamukselliseen suhteeseen keskusteluun netissä tai tapaamiseen sekä lopulta lapsen väärinkäyttötilanteesta otettujen kuvien siirtäminen nettiin ja levitykseen,
• aikuisten tarkoitukselliseen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän kuvamateriaalin keräily ja kuvien tuottaminen verkkojakeluun.

Komission ehdotuksessa on nostettu erityisiksi painopisteiksi näistä verkkoympäristössä tapahtuva viekoittelu sekä kiusaaminen, jotka perustellusti edellyttävät tehokkaita toimenpiteitä. Lapsille ja nuorille on taattava turvallinen kasvuympäristö, jossa hän kykenee rakentamaan eheän persoonallisuuden ja identiteetin. Teknologiseen viestintään liittyvä seksuaalinen ahdistelu, häirintä sekä hyväksikäyttö ovat vakavia ongelmia, jotka uhkaavat laaja-alaisesti lapsen ja nuoren kehitystä ja kasvua. Myös nettikiusaaminen on minäkuvaa, omanarvon tunnetta sekä itsetuntoa murentavaa, jolla voi olla hyvin pysyviä haittoja lapsen ja nuoren kehityksen etenemiselle erityisesti tunne- ja sosiaalisessa kehityksessä.

Ohjelman toimenpidekokonaisuuksissa on pyritty monipuolisesti kattamaan viestintäteknologioiden turvallisuuden kehittämisen näkökulmat. Yhdeksi tavoitteeksi on esitetty laittoman verkkosisällön vähentäminen sekä haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen kansalaisten ilmiantojen helpottamisella sekä teknisten ratkaisujen kehittämisellä ja soveltamisella. Tavoitteet ovat tärkeitä myös suomalaisen ajankohtaisen keskustelun näkökulmasta. EU:n tasolla on tarpeen kehittää yhteisiä ratkaisuja haitallisen ja laittoman erityisesti lapsipornografiaa sisältävän aineiston levittämisen estämiseksi.

Lapsen ja nuoren kehityksen näkökulmasta on lisäksi tarpeen vahvistaa lapsen omia taitoja suojella itseään sekä pitää huolta rajoistaan esimerkiksi nettiahdistelu- tai kiusaamistilanteissa. Tämä edellyttää lasten omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen laaja-alaista vahvistamista sekä turvataitomenetelmien kehittämistä ja suunnitelmallista kasvatustyötä sekä turvaohjeiden johdonmukaista opettamista.
    
Ohjelman tavoitteissa on huomioitu hyvin laaja-alaisesti kohderyhmänä lapset, vanhemmat, huoltajat sekä kasvattajat. Ansiokasta on myös ohjelmassa korostettava sidosryhmien yhteistyö sekä sitouttaminen turvallisemman verkkoteknologian saavuttamiseksi. Koulut ovat lasten tietoisuuden lisäämiseksi parhaita foorumeita ja niiden välityksellä saavutetaan hyvin myös opettajat ja vanhemmat. Sama koskee pienten lasten osalta varhaiskasvatusta.

Tietoisuuden lisääminen on erityisen tärkeää vanhempien keskuudessa, jotka tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Vanhempien kyvyt ja taidot suojella lastansa verkkoviestimien riskeiltä vaihtelevat suuresti. Tietoisuuden lisäämiseksi olisi syytä tavoitella myös asennemuutoksia, jotka eivät ole aina riippuvaisia tiedon määrästä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien asenteilla on keskeinen merkitys siinä, kuinka paljon he lastensa median kulutusta valvovat. Merkityksellistä olisi myös pyrkiä selvittämään, kuinka tietoisuus realisoituu toiminnaksi. Lapset kohderyhmänä tulee käsittää riittävän laaja-alaisesti ja huomioida myös varhaiskasvatuksen merkitys turvataitojen opettamisessa.
    
Ohjelmassa on ansiokkaasti otettu huomioon lapset ja nuoret osallistujina turvallisen verkkoympäristön kehittämisessä. Tämä on myönteistä ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista. Lapset ja nuoret itse ovat parhaita asiantuntijoita siinä, miten he verkkoympäristössä toimivat ja eri palveluita käyttävät. Lasten ja nuorten tavat käyttää teknologioita myös muuttuvat nopeasti. Lasten osallistuminen on myös mediakasvatusta parhaimmillaan.

Korostan myös, että turvallisen verkkoyhteisön kehittämisessä ja toteuttamisessa tulee käyttää myös lasten ja nuorten kehityksen sekä mediapsykologisen ja mediapedagogisen tietotaidon ammattilaisia. Myös itsesäätelymenetelmien kehittämisessä sekä toteuttamisessa tulee arvioiden perustua lasten ja nuorten kehitykseen sekä median vaikutuksiin perehtyneiden asiantuntijoiden toimintaan.

Ohjelmassa toimenpidekokonaisuutena olevassa tietämyspohjan luomisessa tuodaan esille, ettei toimiin sisälly tutkimusta. On kuitenkin perusteltua, että kaiken suojeluun kehitettävien menetelmien on pohjauduttava testattuun tietoon sekä tutkimukseen lapsen ja median suhteesta. Näin varmistetaan toimien hyödyllisyys sekä saavutetaan validiteettia jatkuvuudelle sekä menetelmien laajempi käyttöönotto.  Todellisia vaikutuksia on mahdotonta päätellä ilman kehitystoimintaan liitettyä asianmukaista seurantatutkimusta.

Lopuksi

Safer Internet -ohjelman lisäksi Euroopan Unionin on tarpeen painottaa lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista myös rikosoikeuden ja poliisiasioiden alalla tehtävässä yhteistyössä. Suomen valtion tulee tukea ja vauhdittaa tätä yhteistyötä. Kansainvälisen yhteisön vastuu on suuri internetin kautta leviävissä kuvissa olevien lasten tunnistamisessa, jotta väärinkäytösten uhriksi joutuneita lapsia voitaisiin auttaa. On tarpeen myös kehittää uusia keinoja auttaa ja kuntouttaa internetin kautta hyväksikäytetyksi tulleita lapsia. EU voi lisäksi edistää jäsenmaiden keskuudessa yhdensuuntaisia toimia lapsipornografisia sivuja ylläpitävien tahojen saamiseksi edesvastuuseen.

Internetin kautta tapahtuvalla seksuaalisella hyväksikäytöllä on yhteyksiä lapsikauppaan. Erityisessä riskiryhmässä ovat EU:n ulkopuolelta ilman vanhempia tulevat lapset. EU voi maahanmuuttopolitiikassaan kiinnittää erityistä huomiota näiden lasten aseman turvaamiseen.

Lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt tässä lausunnossa mainittuihin asioihin huomiota aiemmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle EU komission vuotuisesta strategiasta antamassaan lausunnossa  vuonna 2007. (http://www.lapsiasia.fi/Resource.phx/lapsiasia/komissiontoimintastrategiasta15052007.htx).


Jyväskylässä 14.4.2008


Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu

Auli Paavola
ylitarkastaja