YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpano; Suomen neljännen määräaikaisraportin valmistelu, kommenttipyyntö HEL 5907-1
Ulkoasiainministeriön kommenttipyyntö epävirallisesta raporttiluonnoksesta
Lapsiasiavaltuutettu on 7.3.2008 antanut lausuntonsa
ulkoasiainministeriölle määräaikaisraportin valmistelua varten.
Ulkoasiainministeriö on heinäkuussa laatinut epävirallisen
raporttiluonnoksen, josta ministeriö on pyytänyt yksityiskohtaisia
ja kirjallisia kommentteja.
Lausunto
Lapsiasiavaltuutettu esittää huomioitavaksi, olisiko syytä
laatia raporttiin kokoavan esipuheen tapainen kooste tärkeimmistä
asioita niiden esille tulemisen varmistamiseksi.
Valtion asema lapsen oikeuksien toteutumisessa, viittaus
raportin sivuun 9
(Lastensuojelussa yhtenäistä lähestymistapaa...)
Lapsiasiavaltuutettu haluaa kiinnittää huomion siihen, että
yleisellä tasolla
päävastuu lapsen oikeuksien toteutumisessa on valtiolla,
vaikka osavastuu olisi siirretty toiselle toimijalle, kuten tässä
mainittu kunnan tehtäväksi annettu lasten hyvinvointisuunnitelmien
laadinta
.
Lapsivaikutusten arvioinnista, viittaus raportin sivuun 9
(Lapsivaikutusten arviointia...)
Yhteiskunnallisten päätösten lapsiin kohdistuvien vaikutusten
arvioimiseksi Suomessa STAKES on valmistellut lapsivaikutusten
arvioinnin oppaan, joka ilmestyi marraskuussa 2006. Sen
tarkoituksena on edistää lapsiin kohdistuvien vaikutusten
arviointia osaksi normaalia päätöksentekorutiinia julkisessa
hallinnossa.
Lisäksi Äänekosken kunnassa Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen
sosiaalialan osaamiskeskus ja Stakesin Jyväskylän yksikkö ovat
toteuttaneet kunta- ja palvelurakenteiden muutosten
lapsivaikutusten arvioinnin mallintamisen.
Suomen Kuntaliiton LapsiArvi- hankkeen tavoitteet tulisi lisäksi
kirjata raporttiin yksityiskohtaisemmin.
Oikeusministeriö on vuonna 2007 laatinut ohjeet säädösten
vaikutusten arvioinnista, joissa myös lapsiin kohdistuvien
vaikutusten arviointi on otettu huomioon.
Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja, viittaus raportin sivuun 13
(Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus...)
Lapsiasiavaltuutetun on vuosittain annettava toimintakertomus
toiminnastaan valtioneuvostolle. Toimintakertomus vuodelta 2007 ja
tulevat toimintakertomukset julkaistaan nimellä
"Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja".
Lasten tasa-arvoinen pääsy palveluihin, viittaus raportin
sivuun 14 (suositusta 12 seuraava tekstiosuus)
Tässä tulisi viitata myös VM:n koordinoimaan ja raportoimaan
kuntien peruspalveluiden arviointiin, jota lääninhallitukset
tekevät ja jossa teemana oli tänä keväänä julkaistussa raportissa
lapset ja nuoret. Siinä on arvioitu mm. lasten ja nuorten
psykososiaalisten palveluiden tilaa. Tällä arvioinnilla selvitetään
mm. palveluiden tasa-arvoista saatavuutta, viittaus soveltuisi
sivulle 14. Lisäksi ehdotetaan harkittavaksi, voitaisiinko tietyltä
kuntaotokselta pyytää lausuntoja jatkossa raportin laadintaan.
Lapsitietomittaristoa koskeva kohta on epäselvä. Tarkoittaako
LapsiArvia vai politiikkaohjelman indikaattoreita. Mielestäni
kappaleessa s. 14 4 kpl annettu lupaus on liian kunnianhimoinen
(mittaristo ei kykene arvioimaan lapsiin kohdistettuja voimavaroja
ja tasa-arvoista pääsyä palveluihin)
Sivun viittaus ( 6. kappale) palveluiden organisoimiseen
väestölähtöisesti - pitäisi ilmeisesti olla elinkaarilähtöisesti?
Lastensuojelulain arvioinnista, viittaus raportin sivuun
14
(Lapsiasiavaltuutetun mukaan...)
Lastensuojelulain valmistelun yhteydessä lapsiasiavaltuutettu
kiinnitti huomiota myös siihen, että lastensuojelun hyvä laatu
saattaisi edellyttää, että sosiaalityöntekijällä käsiteltävänä
olevien lastensuojeluasiakkaiden enimmäismäärästä voitaisiin säätää
esimerkiksi asetuksella. Lastensuojelutyön riittävät
henkilöstövoimavarat ovat avainasemassa lasten ongelmiin
puututtaessa.
Kansanterveyslaitoksen LATE- lasten terveysseuranta ei
rajoitu vammaisten ja kroonisesti sairaiden lasten tilanteeseen
vaan on yleinen ymmärtääkseni. Lauseesta ei ehkä saa oikeaa
käsitystä.
Tarkoitetaanko tässä lapsiasianeuvottelukunnan lapsitietojaostoa
tai jotain muuta?
(Aiemmin mainittujen...)
Lapsiasiavaltuutettu tuottaa lapsen oikeuksien esitteen
romanikielellä eli asia on päätetty eikä enää arvioitavana.
Kappaleen rakenteessa on epäjohdonmukaisuus, siitä puuttunee
sana "lisäksi".
Lapsiasiavaltuutettu on jo lausunnossaan kiinnittänyt huomiota
siihen, että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumisen
edistämisessä keskeinen haaste on sopimuksen ja sen
seurantaprosessin heikko tunnettuus. Sopimuksesta ja sen
seurannasta ei juurikaan käydä julkista keskustelua, eikä se ole
kattavasti lasten asioita käsittelevien ammattilaisten eikä
kansalaisten tiedossa. Kansallisen määräaikaisraportin tulisi olla
ennen sen lähettämistä nykyistä selvästi laajemman julkisen
keskustelun aiheena. Asia tulee ottaa esille vuonna 2009
toteutettavassa lapsen oikeuksien viestintäkampanjassa, joka
sisältyy lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman
tavoitteisiin.
Lapsen edun periaate, viittaus raportin sivuun 24
(Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä...)
Lapsivaikutusten arvioinnista on julkaistu em. Stakesin opas, ja
lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on kansallisessa sosiaali-
ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa sitoutunut kehittämään
lapsivaikutusten arviointia. Lasten, nuorten ja perheiden
politiikkaohjelmassa tämä on myös yksi keskeinen kehittämishanke.
Sivulla 27 (5. kappale) esitetään, että sosiaaliviranomaisilla
olisi tuomareita paremmat edellytykset ymmärtää erityisesti pientä
lasta jne. Ottaen huomioon lapsilähtöisyyden puutteet
sosiaalityössä, en rohkenisi sanoa näin yksioikoisesti. Jos
sosiaaliviranomainen sanan tilalle lisätään lapsipsykologi tms, on
lause perustellumpi. Erityisesti pienen lapsen viestien
ymmärtäminen ei ole välttämättä sosiaaliviranomaisten vahvuutta.
Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi - seurantaraportti, viittaus raportin sivuun 50
Lapsiasiavaltuutettu esittää tässä yhteydessä huomioitavaksi,
että valtion ravitsemusneuvottelukunta on keväällä 2008 antanut
valtakunnallisen suosituksen kouluruokailusta. Suositusten
tarkoituksena on tukea ravitsemuksen ja terveyden myönteistä
kehitystä.
Alkuperäiskansoihin kuuluvat lapset, viittaus raportin sivuun
91
Olisi perusteltua kirjoittaa yksi kappale lapsiasiavaltuutetun saamelaislapsille tehdyn kyselyn tuloksista. Saamelaislasten identiteettihän oli kyselyn perusteella erittäin vahva ja myönteinen ja he arvostivat saamansa saamenkielistä ja saamenkielen opetusta. Ongelmia aiheuttavat kuntien väliset suuret erot opetuksessa, opetuksen jatkuvuuden puute opettajapulan takia sekä oppimateriaalin puutteet. Lapsiasiavaltuutetut suosittelivat mm. tiiviimpää Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten yhteistyötä asiassa. Samoin esillä oli saamelaislasten ja nuorten tiiviimpi osallistuminen itsehallintoelimensä saamelaiskäräjien toimintaan esim. perustamalla sille oma nuorisovaltuusto tai vastaava. Kiusaamista saamelaisuuden perusteella näytti aineiston perusteella olevan hyvin vähän.
Jyväskylässä 27. päivänä elokuuta 2008
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
Lakimies
Johanna Aalto
lapsiasiavaltuutettu
Tietoa näistä sivuista
Palaute
Lapsiasiavaltuutettu
Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä
Puh. (09) 160 73986
Faksi (014) 337 4248