Mediatiedote 11.1.2012
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lasten kanssa työskentelevien
rikostaustan selvittämistä koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa
perusteellisesti.
– Nykyinen laki ei riittävästi estä seksuaalirikoksiin
syyllistyneitä henkilöitä toimimasta työ-, yrittäjä- tai
vapaaehtoistehtävissä lasten parissa, toteaa lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula.
Lapsiasiavaltuutettu on tehnyt oikeus- sekä työ- ja elinkeinoministeriölle aloitteen, jossa vaaditaan toimia rikostaustan selvittämislain uudistamiseksi. Aloitteessa vaaditaan ministeriöitä kartoittamaan nykyisen lain ja menettelytapojen toimivuus sekä ryhtymään pikaisesti toimiin puutteiden korjaamiseksi.
Lapsiasiavaltuutettu on saanut kansalaisilta kymmeniä yhteydenottoja, joissa on kiinnitetty huomiota nykyisen, vuonna 2003 voimaan tulleen rikostaustan selvittämislain puutteisiin. Tilannetta on kartoittanut lakimies Jaana Tervo lapsiasiavaltuutetun toimistossa. Jaana Tervo korostaa, ettei pelkästään pitkäaikaisissa työ- ja virkasuhteissa lasten kanssa toimivien taustojen selvittäminen ole riittävää. Taustat tulisi lisäksi tarkistaa säännöllisesti esimerkiksi kolmen vuoden välein.
– Laki tulee ulottaa myös vapaaehtoistyöhön ja yrittäjätoimintaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lasten ja nuorten harrastustoimintaa, järjestöjen kotipalvelu- ja lastenhoitotoimintaa sekä järjestöjen sekä uskonnollisten yhdyskuntien kerho- ja leiritoimintaa. Myös kotonaan perhepäivähoitoa tarjoavien tai perhehoitajina toimivien puolisoiden taustat tulisi selvittää, lakimies Jaana Tervo korostaa.
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa aloitteessaan uusista kansainvälisistä velvoitteista, jotka edellyttävät Suomen valtiota estämään lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittuja harjoittamasta ammatillista toimintaa, jossa ollaan suoraan ja säännöllisesti kanssakäymisissä lasten kanssa. Suomi on vastikään ratifioinut asiasta Euroopan neuvoston yleissopimuksen. Myös Euroopan unionissa on valmisteilla asiasta direktiivi.
Eräät maat Euroopassa ovat ottaneet käyttöön ns.
ammattikieltoperiaatteen, jolla seksuaalirikoksiin tuomittuja
estetään toimimasta lasten parissa. Suomessa eduskunta ei ole tätä
aiemmin pitänyt tarpeellisena.
– Ammattikieltoperiaatteen soveltaminen Suomessa tulisi ottaa
uuteen harkintaan. Lisäksi on tarpeen kehittää rikostaustan
tarkistamiseen menettelytapoja, joilla vapaaehtoistyötä ei
tarpeettomasti vaikeuteta mutta voidaan silti turvata lasten
suojelun tavoitteet, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
korostaa.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista, seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, joka velvoittaa jäsenvaltioita suojelemaan lapsia kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä sekä hyväksikäytöltä.
Aloite kokonaisuudessaan www.lapsiasia.fi/aloitteet
Lisätietoja
Lakimies
Jaana Tervo
+358 9 160 73987
+358 50 575 2091
jaana.tervo@stm.fi
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
+358 9 160 73985
+358 50 530 9697
mariakaisa.aula@stm.fi
lapsiasiavaltuutettu
Tietoa näistä sivuista
Palaute
Lapsiasiavaltuutettu
Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä
Puh. (09) 160 73986
Faksi (014) 337 4248