Lapsiasiavaltuutettu

Kemin kaupungin tulevaisuusseminaari 140-vuotisjuhlien merkeissä 5.3.2009

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Enemmän leikkiä - vähemmän suorittamista
Hyvä tulevaisuus lapsille ja aikuisille?

Olisiko lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista Kemin kaupungin tulevaisuuden suuntaviitaksi?
Lapsilla on oikeus hyvään elämään mutta samalla investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat kunnan talouden kannalta viisaita. Pahoinvointia korjaavien erityispalveluiden kustannukset ovat korkeita. Vauvaiän ja lapsuuden hyvinvointi luo perustan myös työikäisten terveydelle ja toimintakyvylle.

Kemin uuden  kaupunginvaltuustonkin tulee hyväksyä lastensuojelulain mukainen lasten hyvinvointisuunnitelma. Jospa samalla tehtäisiinkin pidemmän aikavälin visio lapsille hyvästä Kemistä - joka samalla on kaikenikäisille mukava asua ja elää. Mukaan tarvitaan kaupungin päättäjien lisäksi myös työantajat, elinkeinoelämä, järjestöt ja seurakunnat.

Mitkä olisivat lapsille hyvän Kemin tulevaisuusohjelman kulmakivet? Ehdotan seuraavia:

1.    Vauva on tärkeä: vauvana luodaan aikuisiän fyysisen ja henkisen terveyden perusta. Kaikki lähtee vauvan ja hänen hoivaajansa vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen vaalimisesta. Vanhempainvalmennusta, neuvolatyötä ja pienten lasten päivähoidon kodinomaisuutta sekä vauvojen hoitamista kotona kannattaa tukea.

2.    Lapsi kasvaa suhteissa muihin ihmisiin. Sosiaaliset suhteet kannattelevat lapsen hyvinvointia kotona, koulussa, kaveripiirissä ja lähiyhteisössä. Myös syrjäytymisen suurin syy on nuorten mielestä yksinäisyys. Lasten elämään tarvitaan enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä. Työnantajien kannattaa antaa tilaa vanhemmuudelle. Kouluun on hyvä lisätä kaverisuhteita ja ryhmäytymistä tukevaa toimintaa.

3.    Koulun on tärkeä toimia lapsen hyvinvoinnin tukena. Lasten omat näkökulmat hyvään kouluun painottavat viihtyisiä ja kotoisia koulutiloja, toimivaa pihaa, rauhallista ja laadukasta ruokailua ja välituntien toiminnallisuutta.  Kiusaamiseen puuttuminen on koulun aikuisten tehtävä. Lasten ja nuorten mielipiteitä koulun arjesta tulee selvittää. Koulu on myös moniammatillisen yhteistyön foorumi silloin kun perheessä on ongelmia.

4.    Lapset ovat kuntalaisia jo nyt - eikä vasta "huomenna". Lapsilla  ja nuorilla on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi kunnan palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tarvitaan lasten mielipiteitä arvostavaa ja kunnioittavaa toimintakulttuuria sekä osallistumisen rakenteita koulussa ja kuntatasolla.

5.    Ehkäiseviä palveluita ja varhaista tukea kannattaa vahvistaa niin, että perheet ja etenkin vanhemmat saavat ajoissa apua ongelmiinsa. Lapsiperheiden kotipalvelu on matalan kynnyksen tuki arjen vaikeissa tilanteissa. 1990-luvun alun lamasta kannattaa ottaa oppia: ehkäisevien palveluiden karsiminen silloin tuotti kustannusten nousun lastensuojelussa ja lastenpsykiatriassa

6.    Lasten elämään  tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista. Lasten mielenterveyttä suojaavat leikki ja luovuus. Myös elinkeinoelämä on vastuussa siitä, että lapsen annetaan olla lapsi riittävän pitkään ja rauhassa. Harrastusmahdollisuuksia kannattaa tuoda koulun yhteyteen kerhojen ja iltapäivätoiminnan muodossa. Samalla on varottava harrastusten liiallista suorituspainotteisuutta.  Taito- ja taideaineiden osuutta koulussa on tarpeen kasvattaa.