Lapsiasiavaltuutettu

Sitran Järkipalaa -hankkeen loppuyhteenveto -tilaisuus 2.12.2008

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula



Hyvät kouluruuan ystävät,

Lapsi käy koulua paitsi järjellä myös kaikilla aisteilla. Lapsen koulukokemukseen vaikuttaa miltä asiat näyttävät, maistuvat ja tuntuvat.  Lapsen hyvinvointiin ja viihtymiseen koulussa vaikuttavat koulun sosiaaliset suhteet eli kaverit ja opettajien reiluus, koulun tilojen viihtyisyys ja värit, välituntijärjestelyt ja niiden toiminnallisuus, vaikutusmahdollisuudet koulun arjen ratkaisuihin sekä mitä suurimmassa määrin kouluruokailu. Ruokailutilanteessa myös kytkeytyvät toisiinsa kaverit, opettajat, tilat, välituntijärjestelyt ja itse ruokalista.

Olen teettänyt kaksikin kyselyä lapsille hyvinvointiin koulussa vaikuttavista asioista: Kouluruokailu on ollut toistuvasti näiden kärjessä - sekä hyvässä että huonossa. Lapset kyllä arvostavat ruokailua ja ovat tietoisia sen erityisyydestä Suomessa. Kuitenkin koulussa parantamista kaipaavien asioiden kohdalla kouluruokailu tuli uusimmassa kyselyssämme tasasijalle pihojen ja välituntien viihtyvyyden kanssa.   Esille tulivat tutut asiat: toivotaan maukkaampaa, terveellisempää ja monipuolisempaa ruokaa, enemmän ruokaa sekä riittävään ajan varaamista ruokailuun.

Ennen kaikkea lapset toivovat parempia mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arjen asioihin ja niiden kärjessä ruokailuun. Se tarkoittaa erityisesti ruokalistaa mutta myös ajoitusta sekä tilojen viihtyisyyttä. Opetushallituksen ja Stakesin kyselyssä peruskouluille viime vuonna osoittautui kuitenkin että vain noin 30 prosenttia kouluista oli ottanut lapset mukaan ruokailuun liittyvien asioiden suunnitteluun.  

Lapsilla on oikeus vaikuttaa oman arkensa asioihin. Samalla se on myös järkevää.  Myös kouluruoka-asioissa aikuiset osaavat tehdä parempia päätöksiä silloin, kun lasten ja nuorten tieto ja kokemus on otettu huomioon. Osallistuminen sitouttaa.

Kouluruokailuun kunnissa pitää olla riittävästi rahaa niin, että erilaisia valintoja voidaan tehdä. Pehmeä leipä, ksylitolipurkat, erilaiset kasvikset ja hedelmät sekä maitovaihtoehdot ovat myös lasten toiveiden kärjessä. Esimerkiksi aikuisten työpaikkaruokailuissa leipävaihtoehdot ovat koko ajan moninaistuneet, mutta lapset ovat saaneet pysytellä näkkileivässä. "Kumiperunat" ovat nekin lasten ikuisuusongelma, johon toivoisi uuden teknologian aikakaudella jo löytyvän ratkaisun.

Useimmat ongelmat kouluruokailussa  ratkeaisivat kuuntelemalla lasten ja nuorten omia mielipiteitä sekä kohdistamalla riittävästi rahaa ruokailuun. Näiden lisäksi kyse on aikuisten asenteista ja mallista niin kotona kuin koulussa. Aikuisilla on vastuu lasten ja nuorten terveellisen ruokaympäristön luomisesta. Pieni ottaa isosta mallia.

Kouluruokailu tulee nähdä opettajien, lasten ja muun henkilökunnan yhteisenä kasvatuksen paikkana. Mutta yhteisen aterian arvostaminen on ensi sijassa vanhempien antaman mallin asia. WHO-koululaiskyselyssä Suomi sai viimeksi kyseenalaisen peränpitäjän paikan kun 15-vuotiailta kysyttiin, miten säännöllisesti he ruokailevat yhdessä perheen kanssa. Suomessa vain 60 % ilmoitti ruokailevansa useampia kertoja viikossa yhdessä, kun kaikissa muissa OECD maissa osuus oli korkeampi, Italiassa 90 prosenttia.  Yhteinen ruokailu on perheen sisäisen vuorovaikutuksen ja keskustelun paikka. Tutkimukset osoittavat yhteisen ruokailemisen perheessä olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen sekä vähäisempään alkoholinkäyttöön ja tupakointiin.

Sitran Järkipalaa hanke on naulannut hyvät ja osuvat teesit. Lasten ottaminen mukaan ruokailun kehittämiseen  olisi hyvä ottaa jatkotyössä vielä vahvemmin esille. Kansallista kehittämistyötä kouluruoka-alalla on tehty enemmän kuin pitkään aikaan. Hyvin tiedämme mitä pitäisi tehdä. Nyt on aika saada ehdotukset juurtumaan  käytännön toimiksi kunnissa ja kouluissa.  Ruoka on lapsille tärkeä asia.