Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Kouluterveyspäivillä Jyväskylässä 29.8.2007, Jyväskylän yliopistolla

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet

Kansainvälisessä vertailussa (UNICEF, OECD-maat) lasten hyvinvoinnissa v. 2006 Suomen vahvuuksia olivat vastasyntyneiden terveys, lasten koulumenestys sekä suhteellinen materiaalinen vauraus. Parantamista Suomella oli erityisesti nuorten riskikäyttäytymisessä (tupakointi ja alkoholinkäyttö aloitetaan varhain) sekä perhesuhteiden kiinteydessä (yksinhuoltajien osuus suuri, perheiden yhteistä ruokailemista harvemmin kuin muualla). Lasten omat arviot hyvinvoinnistaan eivät myöskään olleet kärkijoukoissa (esim. kouluviihtyvyys).

Lasten hyvinvointi Suomessa eriarvoistuu ja erilaistuu. Suurin osa lapsista voi hyvin, mutta pienelle osalle kasautuu entistä vaikeampia ongelmia. Kouluterveyskyselyn mukaan pahoinvointi ja epäterveelliset tottumukset kasautuvat noin joka kuudennelle nuorelle. Psykososiaaliset, mielenterveyden oireet ovat olleet kasvussa erityisesti nuorilla tytöillä. Lasten pahoinvointi näkyy esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sekä lastenpsykiatrian asiakkaiden määrän kasvuna.

Useimmiten taustalla ovat vanhempien ongelmat: mielenterveys, päihteiden liikakäyttö sekä väkivaltaisuus. Samoin riitaisat erot sekä vanhempien liiallinen työnteko lisäävät lasten pahoinvointia. Lasten pahoinvointia lisäävät myös hoitamattomat oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen sekä ulkonäkö- ja suorituspaineet. 

Myös lapsiperheiden toimeentulo erilaistuu. Köyhyys keskittyy yksinhuoltajille, alle 3-vuotiaiden lasten perheille sekä monilapsisille perheille. Toimeentulo-ongelmat lisäävät perheen pahoinvoinnin riskejä esimerkiksi vanhempien henkisten paineiden ja osattomuuden kautta.

Tarve vanhempien vahvempaan läsnäoloon lastensa elämässä välittyy monesta ajankohtaisesta suomalaisesta lapsuuden tutkimuksesta. Lasten omassa arjen kuvauksessa tulevat esille yksinäisyys ja aikuisten etäisyys tai se, että aikuiset eivät arvosta tai ota hänen tarpeitaan vakavasti. Vanhempia tarvitaan myös median ja mainonnan vaikutteiden suodattajana. Pohjoismaisen vertailututkimuksen (Järventie) mukaan lasten pahoinvoinnin riskejä kasvattaa vanhempien kanssa vietetyn ajan niukkuus. 

Korjaavien palveluiden kysynnän jatkuva kasvu osoittaa, että lasten ja perheiden ongelmiin puututaan liian myöhään. Ehkäiseviä palveluita, varhaista tukea ja rohkeutta ottaa perheen asioita puheeksi tulee vahvistaa, kuten uuden lastensuojelulain (1.1.2008-) tavoitteena on. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluista tulee antaa kunnille normit asetuksella. Sosiaalityössä kotipalvelua ja perhetyötä tulee lisätä. Myös päivähoidon ja koulun ryhmäkokojen pienentäminen tukisi lasten hyvinvointia.

Korostan palveluissa erityisesti lasten itsensä kuulemista, vanhempien liialliseen alkoholinkäyttöön puuttumista, väkivallan riskien tunnistamista sekä parisuhteen tukemista ja parisuhdekriisien sovittelun lisäämistä. Lasten tasa-arvoa lisäisi harrastusmahdollisuuksien tuominen koulun yhteyteen. Koulussa tulee kiusaamisen vähentämisen ohella kiinnittää huomiota viihtyisään ja terveyttä tukevaan fyysiseen ympäristöön (esim. pihat) sekä varmistaa myös hengähdyshetkiä koulupäivään (esim. kiireetön ruokailu).