Lapsiasiavaltuutettu

LAPSEN HYVÄ ARKI

Lapsen hyvän arjen vaikuttajia ovat vanhemmat ja heidän yhteisölliset verkostonsa, vanhempien mahdollinen työpaikka, koulu tai päivähoito sekä ystävät ja harrastukset. Näiden lisäksi erilainen media, mainonta ja kaupallinen viihdekulttuuri ovat lapsen kasvuympäristön vahvoja vaikuttajia.

Tarve vanhempien vahvempaan läsnäoloon lastensa elämässä välittyy monesta ajankohtaisesta suomalaisesta lapsuuden tutkimuksesta. Lasten omassa arjen kuvauksessa tulevat esille yksinäisyys ja aikuisten etäisyys tai se, että aikuiset eivät arvosta tai ota hänen tarpeitaan vakavasti. Vanhempien läsnäoloon vaikuttavat keskeisesti työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisut sekä työn rasittavuuden lisääntyminen. Vanhempien osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuksia tulisi parantaa. Työyhteisöjä tulee kehittää lapsiystävällisempään suuntaan.

Lapsen arkinen media- ja kuvaympäristö on väkivaltaistunut ja erotisoitunut. Vanhempia tarvitaan myös median ja mainonnan vaikutteiden suodattajana. Ajankäyttötutkimus (1999-2000) kertoo, että lapset seurustelivat perheensä kanssa 4 minuuttia koulupäivinä ja 7 minuuttia vapaapäivinä. Televisiota katseltiin arkisin 115 minuuttia ja vapaapäivinä minuuttia. Uusin tutkimus kertoo pienten lasten unihäiriöiden olevan yhteydessä passiiviseen tv-katseluun.

Kouluviihtyvyyttä voidaan parantaa korjaamalla koulun fyysisen ympäristön puutteita. Nämä liittyvät esimerkiksi koulun sisustukseen kuten käytävien kalusteisiin, seinien väreihin, pulpettien kokoon tai pihan leikki- ja liikuntavälineiden kuntoon ja monipuolisuuteen. Myös koulun alkamisaika sekä ruokatunnin pituus ja kouluruuan monipuolisuus ovat lasten arjen kannalta olennaisia asioita. Lasten omaa asiantuntemusta tulee käyttää paremmin koulun arjen suunnittelussa.

Lapsiasiavaltuutetun peruskoulun oppilaskunnille tekemässä kyselyssä tuli esille, että liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut ovat vastanneiden peruskoululaisten mielestä kunnan ylivoimaisesti tärkein palvelu. Toiselle sijalle tuli kirjasto. Hyvälaatuiset lähiliikunta ja lähikirjastopalvelut ovat osa lapsen mukavaa arkea. Liikunta- ja muiden harrastusten tulisi olla kohtuuhintaisia. Myös ilmaisia harrastuksia tulisi olla tarjolla - esimerkiksi osana koulun toimintaa.

Kaverisuhteet ovat lapsille tärkeitä. Yhteyksiä kavereihin pidetään entistä enemmän kännykän ja netin välityksellä. Osin tämä on seurausta myös siitä, että lasten vapaat ja turvalliset leikkiympäristöt, pihat ja ulkoilualueet ovat kaventuneet. Harrastukset ja usein myös koulumatkat ovat organisoituneet autokuljetusten varaan. Alueiden suunnittelussa tulee varmistaa lasten mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin ja ulkoiluun.

Lasten hyvinvointi Suomessa eriarvoistuu ja erilaistuu. Suurin osa lapsista voi hyvin, mutta pienelle osalle kasautuu entistä vaikeampia ongelmia. Useimmiten syynä on vanhempien pahoinvointi: mielenterveysongelmat, päihteiden liikakäyttö sekä väkivaltaisuus. Myös riitaisat erot lisäävät lasten pahoinvointia.

Ongelmiin puututaan liian myöhään. Ehkäiseviä palveluita ja rohkeutta ottaa niissä perheen asioita puheeksi tulee vahvistaa. Korostan erityisesti vanhempien liialliseen alkoholinkäyttöön puuttumista. Samalla tarvitaan vahvempaa lähiyhteisön vastuunottoa ja kaikkien aikuisten välittämistä lapsen hyvän arjen tueksi.

Maria Kaisa Aula

Lapsiasiavaltuutettu