Lapsiasiavaltuutettu

Tiedote 15/2006

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Mannerheimin lastensuojeluliiton Tervolan osaston 75-vuotisjuhlassa Tervolassa lauantaina 7.10.2006

Lapsiasiavaltuutettu kiirehtii lasten turvallisuuden tilan parempaa seurantaa

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kiirehtii ministeriöiltä ratkaisuja lasten turvallisuuden tilan seurannan parantamiseksi. Suomessa ei ole saatavilla kattavia viranomaistilastoja tai ajantasaista tutkimusta lapsiin kohdistuvan väkivallan määrästä, sen kehityksestä tai lasten omista turvattomuuden kokemuksista.

Lasten turvallisuuden tilan selvittämiseksi tarvitaan sekä kattavampia viranomaisrekistereitä että säännönmukaisesti kerättyä tietoja eli ns. uhritutkimusta lasten omista väkivaltakokemuksista. Viranomaisrekisteriä varten tulee kerätä tietoa sekä poliisilta, sosiaalitoimelta että terveysviranomaisilta. Lapsilta itseltään kerättävää tietoa tarvitaan, koska arvattavasti vain pieni osa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Parempi tietämys on tarpeen, jotta myös väkivallan ehkäisytoimet osataan mitoittaa ja kohdentaa oikein. Edellinen Suomessa lapsille tehty kysely heihin kohdistuvasta väkivallasta on toteutettu vuonna 1988.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on usein yhteydessä vanhempien alkoholinkäyttöön. Lasten vanhempien alkoholinkäytön vähentämiseksi on perusteltua korottaa alkoholiveroa. Lisäksi neuvolan, päivähoidon, terveydenhuollon ja muiden lasten kanssa työskentelevien valmiuksia tunnistaa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja vanhempien päihteiden käyttöä tulee parantaa. Viranomaisten väliselle tiedonkululle ja yhteistyölle lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä tulee luoda paikallisesti ja alueellisesti valmiit mallit.

YK:n pääsihteerin erityisasiantuntijan raportti lapsiin kohdistuvasta väkivallasta julkaistaan ensi viikolla 11. lokakuuta. Raportti tulee esittämään YK:n jäsenmaille velvoitteita sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi että lasten turvallisuuden tilan seurannan parantamiseksi.

Lasten turvallisuuden tilan seurannan kohentamisen tarpeet

Esitys

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tulee perustaa säännönmukainen lapsi- ja nuorisouhritutkimus, jolla selvitetään lasten omia turvattomuuden kokemuksia ja pelkoja. Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta ei tule viranomaisten tietoon. Paremman kuvan saamiseksi lasten turvallisuuden tilasta tarvitaan lapsilta itseltään kerättävää tietoa.

Tämän ohella tulee kehittää kattavampia viranomaisrekistereitä viranomaisten tietoon tulevasta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta poliisin, sosiaalitoimen ja terveysviranomaisten yhteistyönä.

Tausta

Toimintakertomuksessani vuodelta 2005 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:36) olen arvioinut lasten hyvinvoinnin seurannan tilaa valtionhallinnossa. Yhdeksi keskeiseksi puutteeksi olen todennut lasten turvallisuuden tilan seurannan. Suomessa ei ole saatavilla tilastoja tai ajan tasaista tutkimusta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, väkivallan määrän kehityksestä tai lasten peloista ja turvattomuuden kokemuksista.

Lasten turvallisuuden tilan selvittämiseksi tarvitaan sekä kattavampia viranomaisrekistereitä ja -tilastoja että säännönmukaisesti kerättyä tietoja lasten omista kokemuksista.

Viranomaisrekisterien kehittämisessä on tarpeen löytää sopivat tavat tiedon keräämiseksi keskenään vertailukelpoisella tavalla sekä terveydenhuollon, lastensuojelun ja muun sosiaalitoimen että poliisin työssä ilmenevistä lapsiin kohdistuvan väkivallan tapauksista. Väkivaltarikosten tilastointia ei nykyisin tehdä uhrin iän mukaan eritellen. Lastensuojelusta ei ole saatavilla valtakunnallisia rekisteritietoja lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syistä. Terveydenhuollossa ei koota valtakunnallisesti tietoja asiakkaista niin, että niistä voitaisiin koota arvioita lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.

Sekä sosiaali- että terveysalan sähköisen asiakas- ja potilastietorekisterin kehittäminen jatkossa kuitenkin antaa hyvät mahdollisuudet tarvittavalle tietojen keräämiselle. Uusiin asiakastietojärjestelmiin on tärkeää luoda yhtenäiset linjaukset lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeville tiedoille.

Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Myös lasten osalta tätä ns. kokonaisrikollisuutta tulee seurata säännöllisin väliajoin tehtävillä kyselyillä. Lasten ja nuorten omia väkivaltakokemuksia ja pelkoja tuleekin selvittää ns. uhritutkimuksella. Edellinen lasten kokemuksia kartoittava tutkimus on toteutettu vuonna 1988 Lastensuojelun keskusliiton toimesta.

Lapset ja nuoret eivät kuulu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toteuttaman ns. kansallisen uhritutkimuksen kohderyhmään. Kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmää tulee laajentaa perustamalla ja vakiinnuttamalla esimerkiksi viiden vuoden välein toteutettava lapsi- ja nuorisouhritutkimus.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä on 18.5.2006 tehnyt päätöksen väkivallan tilastointi- ja osoitinjärjestelmän kehittämisestä virkamiestyöryhmän esityksen pohjalta. Esitys sisältää sekä kattavan viranomaisrekisterin että uhritutkimuksen kehittämisen myös lapsiin kohdistuvan väkivallan seurannan osalta. Kyseessä olisi lasten ja nuorten osalta uuden kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmän perustaminen, joka vaatii myös kehittämistyötä. Virkamiestyöryhmän työssä on mainittu oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ohella Poliisiammattikorkeakoulu mahdollisena toimijana alan tutkimuksen kehittämisessä.

Päätöksen toimeenpanon varmistamiseksi on tarpeen, että myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiirehtii sitä.

Esitän, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään kiirehtii lasten turvallisuuden tilan selvittämisen kannalta keskeisiä viranomaisrekistereiden kehittämistoimia sekä kokonaisrikollisuutta kartoittavan uhritutkimuksen laajentamista lapsiin.

Lasten omien turvattomuuden kokemusten selvittäminen heille itselleen tehtävällä kyselyllä säännönmukaisesti on välttämätöntä kokonaiskuvan saamiseksi. On oletettavaa, että lapsiin kohdistuvasta väkivallasta vain pieni osa tulee viranomaisten tietoon. Parempi kuva väkivallan laajuudesta on tarpeen, jotta myös sen ehkäisemiseksi ja estämiseksi tarvittavat toimet osataan mitoittaa oikein.

Talousarvioesityksen mukaan oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resursseja olennaisesti vahvistetaan ja alan tutkimusta lisätään. Pidän välttämättömänä, että erityisesti lasten ja nuorten uhritutkimuksen perustamiseen ja säännölliseen toteuttamiseen varataan tässä yhteydessä riittävä rahoitus.

Asia on todettu myös Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 7/2006 Oikeusasiamiehen erilliskertomuksesta (Lapsi, perheväkivalta ja viranomaisten vastuu). Myös oikeusasiamies kiirehti kertomuksessaan paremman kokonaiskuvan saamista lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.

Perustuslakivaliokunta toteaa seuraavasti:
"on aiheellista kehittää tilastointia ja tutkimusta nykyistä luotettavamman kokonaiskuvan saamiseksi lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, kuten kertomuksessa samoin kuin Lakivaliokunnan (LaVL 9/2006) sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 8/2006) lausunnoissa on esitetty."

Lakivaliokunta puolestaan lausunnossaan esittää erityisesti oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen voimavarojen vahvistamista lapsiin kohdistuvan väkivallan tilastoinnin ja tutkimuksen kehittämiseksi.

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu