Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun tervehdys Espoon Ystävyyden talo -lastenkulttuuritapahtuman avajaisiin 3.10.2006

Hyvät ystävyyden talon avajaisten osanottajat, arvoisat lapset

Lapsiasiavaltuutetun työnä on seurata ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomen valtio saattoi voimaan jo vuonna 1991.

Mitkä ovat tuon sopimuksen perusteella lapsen kulttuuriset oikeudet? Lapsen kulttuurisia oikeuksia on kolmenlaisia. Ne ovat oikeuksia kasvaa kulttuuriin, oikeuksia luoda itse kulttuuria ja oikeuksia tasa-arvoiseen kohteluun yksilönä.

Lapsen oikeus kasvaa kulttuuriin on sen tietämistä "mistä on pois". Se tarkoittaa mahdollisuuksia juurtua kotiseutunsa, oman maansa ja ihmiskunnan henkiseen perintöön. Se sisältää oikeuden oppia, oikeuden perehtyä kulttuurielämään ja taiteisiin. Se on oikeutta myös tietää mitä maailmassa tapahtuu.

Lapsen oikeus sivistykseen sisältää myös oikeuden tietää uskonnosta, tavoista ja juhlaperinteistä. Uskonnon ja kulttuurin yhteyksien tunnistaminen tulee uudella tavalla ajankohtaiseksi, kun kohtaamme päiväkodeissa ja kouluissa maahanmuuttajia, joiden tausta on muualla kuin kristillisessä perinteessä. Tuntemalla oman taustansa osaa parhaiten myös arvostaa muita. Vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa.

Lapsella on oikeus paitsi perehtyä entiseen ja nykyiseen, myös luoda uutta, osallistua ja tehdä kulttuuria itse. Omatoimisuuden ja itse tekemisen mahdollisuuksia tarvitaan enemmän. Kaupallisen lastenkulttuurin vyöry valloittaa helposti myös mielikuvitusmaailman. Mediakasvatuksen kautta on hyvä tarjota myös välineitä käsitellä viihteen ja mainonnan viriketulvaa.

Lapsen itse tekemään kulttuurin kuuluu itseoikeutetusti leikki. Luova leikki on lapsen mielenterveyden suoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset lapset ilmoittavat lopettavansa leikkimisen nuorempana kuin lapset Ruotsissa ja Norjassa. Aikainen leikin lopettaminen altistaa turhan varhain aikuisten maailman huolille ja murheille. Lapsen oikeutta leikkiin tulisi meillä Suomessa vahvistaa.

Lapsen itse tekemään kulttuuriin kuuluu myös oikeus osallistua, ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa. Lapsen piirustus tai maalaus voi ilmaista enemmän kuin tuhat sanaa. Lasten osallistumisen mahdollisuudet kertovat lapsuuden arvostamisesta. On tärkeä lisätä sekä päiväkodeissa että koulussa lasten vaikutusmahdollisuuksia.

Lapsen kulttuuristen oikeuksien kolmas ulottuvuus on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun yksilöinä. Julkisen vallan tehtävänä on tukea vanhempien kasvatustyötä ja varmistaa lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Tämän päivän ongelma on lasten eriarvoistuminen. Huomattava osa vanhemmista huolehtii lapsistaan ja myös heidän harrastuksistaan viimeisen päälle. Pienelle, mutta kasvavalle osalle lapsia ja heidän perheitään kasautuu monimutkaisia ongelmia.

Päiväkoti, kirjasto, koulu, erilaiset järjestöt ja nuorisotyö voivat parhaimmillaan tasoittaa myös kulttuurisen eriarvoistumisen uhkia. Valitettavasti nykyisin niin moni harrastus maksaa. Tästä syystä koulun piirissä tulisi tarjota lapsille enemmän sekä taito- ja taideaineita että mahdollisuuksia harrastaa. Kerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan lisääminen on tältä kannalta hyvin perusteltua. Onnistumisen ja itse tekemisen kokemukset harrastuksissa vahvistavat lapsen itsetuntoa, vaikka itse koulu ei aina niin hyvin sujuisikaan.

Miten sitten suojella itse lapsuutta kulttuurisena ilmiönä? Lapsella on myös oikeus joutilaisuuteen ja lepoon. Lapsella on oikeus olla ihan vaan itsekseen, ohjaamatta. Nykyajan lapsen tärkeimpiä oikeuksia saattaisikin olla oikeus tulla suojelluksi liialliselta viriketulvalta.

Espoon Ystävyyden talo -tapahtuma vahvistaa hienosti lasten oikeuksia juurtua omaan kulttuuriinsa ja tietää muiden lasten oloista ja lähtökohdista. Lasten itse tekeminen on lasten osallistumista parhaimmillaan. Toivotan tapahtumalle menestystä ja kaikille hyvää syksyä!

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu