Lapsiasiavaltuutettu

Lapsilähtöisyys - puhetta vai tekoja?

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula 11.3.2009

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi!

Suomessa on monta ylpeyden aihetta lapsen oikeuksien kannalta.. Vauvojen terveydessä olemme maailman huippua. Kattavista neuvola- ja päivähoitopalveluista saadaan monessa maassa uneksia. Peruskoulusta käytännössä kaikki saavat päästötodistuksen. Suomi oli ensimmäisiä maita, jossa lasten ruumiillinen rankaisu 1980-luvun alussa kiellettiin. Vankilassa olevia alle 18-vuotiaita on koko maassa vain muutamia. 

Hyvä lähtötaso myös velvoittaa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on siitä mainio, että se antaa jokaiselle maalle mahdollisuuden vielä parempaan. Suomessa riittää tekemistä asioissa, joista ei voi olla ylpeä. 

Suomalaisia haasteita ovat lasten yksinäisyyden kokemukset, perhesiteiden löystyminen, vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat sekä monien palveluiden laadullisesti suuret erot kuntien välillä. Kodin ulkopuolelle sijoitetaan paljon lapsia koska tukitoimia perheille ei saada ajoissa. Koulusurmien ehkäisy vaatii toimia nuorten mielenterveysongelmien sekä itsetuhoisuuden vähentämiseksi. Maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä keskuudessa pahoinvointia on erityisen paljon. 

Monella lasten ja perheiden palveluiden innovaatiolla on Suomessa juuret, jotka ulottuvat jopa sotien jälkeiseen aikaan.  Neuvola, ilmainen kouluruokailu ja äitiyspakkaus ovat näistä esimerkkejä. Mitä uutta on tänä vuonna 20 vuotta täyttävä YK:n lapsen oikeuksien sopimus sitten tuonut tullessaan suomalaiseen ajatteluun?  

YK-sopimus vahvisti osallistumista ja monialaisuutta 

YK-sopimus on tuonut suomalaiseen lainsäädäntöön etenkin lasten osallistumisen ja kuulluksi tulemisen tavoitteet.  Myös lasten suojelu sekä palveluiden järjestäminen onnistuvat paremmin, jos kuuntelemme mitä lapsella itsellään on sanottavaa. Perustuslain 6 §:n mukaan lapsilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Sama periaate on kirjattu 2000-luvulla nuorisolakiin sekä uuteen lastensuojelulakiin. Myös peruskoulun opetussuunnitelman perusteet tukevat osallistumista.  Päivähoitolainsäädännöstä vastaava velvoite vielä  puuttuu. 

Lasten mielipiteiden kuulemisen esteenä ei ole Suomessa lakipykälät vaan aikuisten asenteet, ennakkokäsitykset ja toimintatavat.   Lapset haluavat vaikuttaa etenkin koulun arkeen nykyistä enemmän. Lapsilta tulee kerätä tietoa myös muiden palveluiden kehittämisen tueksi. 

YK-sopimus on edistänyt myös lapsipolitiikan toimijoiden yhteistyötä. Yhä paremmin ymmärretään, että lasten hyvään elämään vaikuttavat kaikki aikuiset, monet palvelut ja myös elinkeinoelämä. Kyse ei ole yksistään lastensuojelun haasteista. Useimmat kunnanvaltuustot ovat juuri laatimassa lasten hyvinvoinnin kuntakohtaisia suunnitelmia, joissa asetetaan tavoitteet eri hallinnonaloille. Valtioneuvosto laati oman suunnitelmansa nuorisolain mukaisesti pari vuotta sitten.

Lapsen oikeudet sijaishuollossa

Mitä lapsen oikeuksien sopimus sanoo sitten sijaishuollossa olevan lapsen oikeuksista? Perheestään erossa asuvalla lapsella on oikeus julkisen vallan erityiseen suojeluun ja tukeen. Lapsen etninen, uskonnollinen ja kielellinen tausta tulee huomioida sijaishuollossa. Tämä koskee Suomessa etenkin saamelaisia, romaneita ja maahanmuuttajia. 

Sopimus korostaa myös lapsen oikeutta säilyttää sukulaissuhteensa sekä oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa paitsi, jos se on lapsen edun vastaista. Lapsen sijoitusolosuhteet tulee tarkistaa määräajoin. Valtion ja kuntien tulee valvoa laitosten ja palveluiden turvallisuutta, terveellisyyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta. 

Yleiset lapsen oikeudet koskevat myös sijaishuollossa olevaa lasta. Nämä tarkoittavat esimerkiksi lapsen yksityisyyden ja maineen suojaamista, terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämistä sekä vammaisen lapsen itseluottamusta ja osallistumista edistävää hoitoa. Lapsia tulee suojella väkivallalta, joka voi olla myös lasten ja nuorten keskinäistä. 

Sijaishuollossakin lapsella on oikeus lepoon, leikkiin, vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään tutustumiseen. Lapsella on oikeus seurata tiedotusvälineitä sekä tulla suojelluksi ikänsä ja kehitystasonsa kannalta haitalliselta aineistolta. 

Uusi lastensuojelulaki on ottanut lapsen oikeudet hyvin huomioon.  Lain toimeenpanoa haittaa kuitenkin pätevien sosiaalityöntekijöiden puute sekä nopea vaihtuvuus. Myös lastensuojelun ja sijaishuollon palveluiden kansallinen laadun arviointi tulee saada kuntoon yhdessä valtion ja kuntien kanssa. Tiedämme, että kunta- ja laitoskohtaisesti palveluissa on suuria eroja. Parempi tietämys laadusta ja sen puutteista auttaa ongelmien korjaamisessa. 

Arviointiin tarvitaan menettelytavat myös lasten ja nuorten omien kokemusten ja näkemysten kokoamiseen. Käytännössä sijaishuollon piirissä olevien lasten arvioita palveluista käytetään vain harvoin apuna palveluiden kehittämisessä. Keskustelin viime syksynä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten vertaisryhmän kanssa. Jokaisella heistä oli hyvin harkittuja ajatuksia siitä, mikä voisi olla paremmin. 

Tärkein yksittäinen asia, johon he toivoivat korjausta oli sosiaalityöntekijän parempi tavoitettavuus puhelimella.  Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus myös haittaisi nuoria. Nuorilla oli myös paljon kokemuksia heihin kohdistuvista ennakkoluuloista. Häpeän tunteet sekä leimaaminen koulussa olivat tuttuja. Opettajia ja luokkatovereita tulisi tukea ymmärtämään paremmin sijoitettujen nuorten tilannetta. Liian usein nähdään nuori "pahana" vaikka syynä tilanteeseen ovat hänen vaikeat kasvuolonsa ja vanhempien ongelmat. Nuori ei kaipaa myöskään "voivottelua ja säälittelyä" vaan asiallista suhtautumista. 

Kuulluksi tuleminen vaatii aikuisen aikaa, pysähtymistä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.  Myös lastenkotien oman toiminnan arviointiin on hyvä kehittää tapoja, joissa lapset ja nuoret voivat antaa palautetta. Palautetta tarvitaan sekä lastenkodille itselleen mutta myös toimintaa valvovalle kunnalle ja valtion aluehallinnolle eli lääninhallituksille, joiden tehtäviin jatkossakin kuuluu sijaishuollon valvonta. 

www.lapsiasia.fi

www.lastensivut.fi