Lapsiasiavaltuutettu

Mannerheimin lastensuojeluliiton tiedotustilaisuus kouluviihtyvyyskyselystä 11.5.2009 Helsingissä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiloissa

Kommenttipuheenvuoro
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Koulukiusaamista vastaan kaverisuhteita tukemalla sekä vahvemmalla lainsäädännöllä

Kiusaamiseen liittyy usein yksinäisyyttä, hyljätyksi ja eristetyksi tulemista. Parhaiten kiusaamista ehkäisevät hyvät kaverisuhteet. Jokaisessa ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa ja ammattioppilaitoksessa tulee järjestää ryhmäytymistä ja kaverisuhteita tukevaa toimintaa, jossa koululaiset tutustuvat toisiinsa luokkarajojen yli ja pääsevät tekemään yhdessä erilaisia asioita muualla kuin opetustilanteessa.

Nuorisotyön ja koulun yhteyksiä tulee lisätä ja käyttää koulussa myös nuorisotyössä hyväksi koettuja ryhmässä toimimisen ja yhdessä tekemisen menetelmiä.  Koulujen vaihdoksissa ja siirtymävaiheissa pitää muistaa kaverisuhteiden jatkuvuuden tukeminen.

Kysely osoittaa, että lapsilla on kiusaamisesta paljon tietoa ja kokemusta, josta aikuiset eivät tiedä mitään. Siksi lasten pitäisi voida osallistua, vaikuttaa ja tulla paremmin kuulluksi koulun arjessa. Se on myös lasten oikeus perustuslain 6 §:n mukaisesti. Lapset ja nuoret pitää ottaa mukaan koulun kiusaamisen vastaisen ohjelman laatimiseen ja sen toteutukseen sekä koulun järjestyssääntöjen laatimiseen. Etenkin alakouluissa, joissa kiusaamista on paljon, on lasten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat ja kulttuuri vielä huonosti kehittyneet. Esimerkiksi oppilaskuntia on alakouluissa vain harvoin.

Peruskoulu on oppivelvollisuuskoulu, johon jokaisen oppilaan pitää voida tulla mielellään. Lapsella on oikeus hyvään elämään, jossa ei ole tilaa henkiselle väkivallalle tai syrjinnälle lapsen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Tähän Suomen valtion on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Kiusaamisen vaikutukset lasten mielenterveyteen voivat olla hyvin haitalliset.  Kaikilla aikuisilla on näistä syistä erityinen velvollisuus toimia aloitteellisesti kiusaamista vastaan.

Kyselyn perusteella lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän luottamusta siihen, että koulun aikuiset osaavat puuttua ja aktiivisesti puuttuvat kiusaamiseen.  Aikuisten taitoa ja aktiivisuutta estää kiusaamista voidaan parantaa koulutuksella mutta myös lainsäädännöllä. Kiusattujen lasten oikeusturvaa tulisi vahvistaa. Koulun henkilökunnassa voisi olla erikseen nimetty henkilö, jolle lapsi tai vanhemmat voivat kiusaamisesta ilmoittaa ja jonka tehtävänä on tukea ja auttaa kiusattua oppilasta. Kunnalle tulisi säätää korvausvastuu tilanteessa, jossa jatkuvaan kiusaamiseen koulussa ei puututa.

On hyvä huomata, että koulussa ei ole sosiaali- tai potilasasiamieheen verrattavaa toimijaa, jolla olisi velvollisuus neuvoa ja antaa tukea oppilaan oikeuksien toteutumisessa kiusaamistilanteissa.  Hallintokantelu lääninhallitukselle on kovin kankea oikeusturvakeino ja soveltuu huonosti kiusaamistilanteisiin.  Vertailun vuoksi on hyvä muistaa, että Ruotsissa on vuonna 2006 perustettu kansallinen oppilasasiamies, jonka tehtävänä on auttaa yksittäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan kiusaamistilanteissa ja tarpeen mukaan myös edustaa oppilasta oikeudessa.  Ruotsissa on lisäksi myös koulu- ja kuntakohtaisia neuvontaa ja tukea antavia oppilasasiamiehiä. Ruotsin kokemuksia tulisi kartoittaa ja arvioida vastaavan instituution tarvetta myös Suomessa.

Lisää MLL:n kouluviihtyvyyskyselystä www.mll.fi

Lisätietoa Ruotsin oppilasasiamies - instituutiosta:

http://www.skolinspektionen.se/BEO/