Lapsiasiavaltuutettu

Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula

Hyvät Liikenneturvan yhteistyökumppanit,  jäsenjärjestöjen edustajat, päättäjät, Liikenneturvan henkilöstö - naiset ja herrat

Olette sydämellisesti tervetulleita juhlimaan Liikenneturvan 70-vuotista taivalta tieliikenteen valistajana, kasvattajana ja tiedon jakajana.  Juhlimme tärkeän asian ja työn merkeissä. Samalla juhlimme iloisina siitä, että yhteinen pitkäaikainen kansallinen työ liikenneturvallisuuden parissa on tuottanut tuloksia.

Liikenneturvan historia kertoo, miten mullistavia muutoksia parempaan suuntaan liikenteessä on tapahtunut. Liikenneturvan edeltäjä oli Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaos TALJA, joka syntyi kun yhdistykseen liitettiin silloinen erillisenä toiminut Liikennekulttuurikomitea. Tuolloin vuonna 1939 Suomessa oli autoja muutama kymmenentuhatta mutta liikenteessä kuoli pelkästään lapsia liki 50 vuodessa.

Sotien jälkeen alkoi autoistumisen huuma ja sen nurjana puolena liikennekuolemien määrä kasvoi jatkuvasti aina 1970-luvulle asti. Vuonna 1972 eli synkimpänä vuotena ajoneuvoja oli lähes miljoona ja teillä menehtyi lähes 1200 ihmistä.  Tämä herätti päättäjät ja alkoi järjestelmällinen työ tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

1970-luvun alun jälkeen on sinnikkäällä työllä onnistuttu vähentämään liikennekuolemien määrää vuosittain autokannan ja  liikenteen jatkuvasta kasvusta huolimatta.

Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet monet asiat kuten nopeusrajoitukset, turvalaitteiden käyttö, autojen tekniikan ja tiestön paraneminen mutta myös tiellä liikkujien asenteiden ja liikennekäyttäytymisen muutokset. Liikenneturva on tieliikenteen valistajaorganisaationa tarjonnut tienkäyttäjille tietoa turvallisesta liikkumisesta ja muokannut yleistä asenneilmastoa turvallisuudelle myönteiseksi.

Liikenneturvan tärkein työkalu asenteiden muokkaamisessa on suostuttelu. Toinen tärkeä työkalu on yhteistyö alan eri toimijoiden kesken. Kolmas tärkeä työkalu on vapaaehtoinen sitoutuminen. Jäsenjärjestöillä ja vapaaehtoisten kouluttajien verkostolla on hyvin tärkeä merkitys tienkäyttäjien tavoittamisessa.

Kolmenkymmenen viime vuoden kehitystä liikenneturvallisuudessa voidaan pitää myös pienenä menestystarinana. Suomalainen turvallisuustietoisuus ja liikennekulttuuri ovat nyt kohtuullisella tolalla. Toki haasteita edelleen riittää.

Miten tähän on päästy? Suomalaisen liikenneturvallisuustyön avainasiana on ollut rohkeus asettaa haastavia turvallisuustavoitteita. Kansalaisille ja päättäjille on pystytty perustelemaan tiukkojenkin turvallisuustoimien merkitys ja saatu heidät vakuuttuneiksi niiden tehokkuudesta. Tätä on auttanut  viranomaisten ja järjestöjen saumaton yhteistyö. Eri tahojen yhteiset tavoitteet ja turvallisuustoimet on koottu säännöllisesti yhteiseksi ohjelmaksi.  Lisäksi poliittiset päättäjät ovat antaneet vankkaa tukea ohjelman toteuttamiseksi.

Liikenneturvallisuus on ollut ja on edelleen siis tahdon ja yhteistyön asia. Liikenneturva on yhdistyksenä hyvä kansallinen väline tuon tahdon ja yhteistyön luomisessa. Se toimii kansalaisjärjestöjen ja viranomaishallinnon välimaastossa, sillanrakentajana. Nykyiselläänhän Liikenneturva on julkisoikeudellinen yhdistys eli yhdistys josta on oma eduskunnan säätämä laki ja jonka rahoitus tulee veroluonteisesta liikennevakuutusmaksusta.

Liikenneturva on keskittynyt valistajan rooliin ja toiminut kansallisena liikennekäyttäytymisen osaamiskeskuksena. Se on onnistunut eri vuosikymmeninä pysyttelemään riippumattomana alan yksittäisistä intresseistä.  Liikenneturva on tehnyt kitkatonta ja luottamuksellista yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja median kanssa. Liikenneturva on tarjonnut yhteistyökumppaneilleen uusinta tietoa ja keinoja edistää turvallista liikkumista osana kumppaneiden omaa toimintaa. Tuloksellisen toiminnan on taannut myös Liikenneturvan vahva alueellinen ja paikallinen verkostuminen lääneissä, maakunnissa ja kunnissa.

Liikenneturva käyttää yhteisiä julkisia varoja toimintaansa. Parhaillaan kehitämme jäsenjärjestöjen ja liikenneministeriön kanssa uusia tapoja asettaa tavoitteita ja arvioida avoimesti Liikenneturvan työn tuloksia.

Hyvät naiset ja herrat,

Juhlavuotemme ja tämän seminaarin teemana on lasten turvallinen liikkuminen. Lapset ovat liikenneturvallisuuden herkkä mittari. Sen minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa. Lisäksi pieni ottaa isosta mallia - myös liikenteessä.

Toisaalta lasten kautta voimme tarkastella koko liikenneturvallisuustyön kehityspiirteitä viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Hyvään suuntaan on menty: viimeisen vuosikymmenen aikana lasten liikennekuolemien määrä on puolittunut.  Jokainen aika tuo kuitenkin omia haasteitaan - tämän päivän haasteena on esimerkiksi nuorten mopoilun turvallisuus, joka tulee Sirpa Rajalinin puheessa esille.

Matti Järvinen kertoo omassa alustuksessaan liikennekasvatuksen sisältöjen ja keinojen muutoksesta vuosien myötä. Sotien jälkeisen ajan liikennekasvatus oli vaarojen varoittelua ja sääntöjen pänttäämistä. Nykyisin korostuu lasten oma osallistuminen ja paikallisten toimijoiden sitoutuminen. Liikenneturva edistää koulujen vaaranpaikkojen kartoitusta yhdessä lasten, opettajien ja vanhempien kanssa. Lisäksi edistetään laaja-alaista eri toimialojen yhteistyötä korostavaa turvallisuussuunnittelua paikallisesti. Marketta Kyttä puhuu seminaarissamme  lasten omasta osallistumisesta turvallisen elinympäristön suunnitteluun.

Samalla on entistä kirkkaammaksi tullut tietoisuus siitä, että suurin vastuu pienten lasten turvallisesta liikkumisesta on heidän vanhemmillaan ja muilla tiellä liikkujilla.  Lasten turvallisuuden ratkaisevat tieliikenteessä olevien aikuisten asenteet ja toimintatavat. Lasten onnettomuuksista suurin osa sattuu kuitenkin auton kyydissä.

Mika Pantzar pohtii puheenvuorossaan asennekasvatuksen ja valistuksen rajoja ja mahdollisuuksia tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmasta. Paneelissa Valde Mikkonen johdattaa meitä edelleen kohti lasten liikenneturvallisuuden tulevaisuutta.

Liikennelaulut ovat olleet kautta aikojen osa lasten ja heidän kauttaan myös aikuisten liikennekasvatusta. Kenenpä mieleen ei olisi iskostunut  "Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä"  tai "Aja hiljaa, isi nyt vain". Juhlavuoden kunniaksi olemme halunneet uudistaa lasten liikennelauluperinnettä. Yhteistyössä Ipanapa Recordsin kautta olemme tuottaneet viisi uutta liikennelaulua, jotka kertovat lasten omasta näkökulmasta turvalliseen liikkumiseen. Niitä olette seminaarin alkua odotellessa kuulleet ja saatte cd:n mukaanne tuliaisiksi kotiin.

Samalla kun toivotan teidän tervetulleeksi, haluan kiittää kaikkia Liikenneturvan yhteistyökumppaneita, joita vuosien varrella on kertynyt lukematon joukko. Samalla haluan Liikenneturvan hallituksen puolesta kiittää osaavaa ja asiantuntevaa henkilöstöämme hyvästä työstä vuosikymmenien aikana. Toivotan kaikille kiinnostavaa seminaaria ja  mukavaa juhlaa!