Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Lasten näkökulma hyvään kouluun

Koulun eri toimijat, opetushenkilökunta, vanhemmat ja oppilaat määrittelevät hyvää koulua omista perustelluista näkökulmistaan. Lasten tärkeysjärjestys voi olla erilainen kuin koulun aikuisten. Saamme sen selville vain kysymällä heiltä itseltään. Lapset on tärkeä ottaa mukaan koulun arjen ratkaisuihin - se on lasten oikeus mutta siitä on myös paljon hyötyä hyvän koulun kehittämisessä.

Lapsiasiavaltuutetun kyselyiden (2006 ja 2008) perusteella  kouluhyvinvoinnin parantamisessa lasten näkökulmat painottavat: 1) viihtyisää, siistiä, kaunista ja terveyttä tukevaa fyysistä ympäristöä (tilojen ja pihan pienet tärkeät asiat), 2) koulupäivän hengähdyshetkiä (riittävän pitkä ruokatauon merkitys, hyvä ruoka, välitunnit ja niiden toiminnallisuus) 3) kiusaamisen vähentämistä ja koulun hyvää ilmapiiriä (tasapuoliset ja kivat opettajat, ryhmäytyminen, tutustuminen toisiin oppilaisiin, mukavat tapahtumat) sekä 4)  lasten ja nuorten omien mielipiteiden selvittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa.

Lasten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa koulun arjessa vaihtelevat suuresti eri koulujen kesken. Koulun johto ratkaisee koulun yleisen kulttuurin ja sen miten lasten mielipiteitä arvostetaan.  Ryhmäkoot vaikuttavat opettajan mahdollisuuksiin kohdata yksittäinen oppilas. Alakoulujen oppilaskuntatoiminta on vasta kehittymässä. Useimmiten oppilaskuntatoiminta keskittyy sinänsä tärkeisiin tapahtumiin. Koulun sääntöjen, pihan, ruokailun ja sisustuksen tai opetuksen arviointiin liittyvät asiat pitäisi ottaa säännönmukaiseksi osaksi oppilaskuntatoimintaa.   Koulun opetussisällöt ja -menetelmät voivat tukea osallistumista. Myös kerhot, tukioppilastoiminta ja vertaissovittelu tukevat lasten osallisuutta.

Oppilaskuntien olisi tärkeä linkittyä myös kunnan yleiseen lasten ja nuorten vaikuttamisen järjestelmään. Lapsille kertyy paljon kokemuksia kunnan lapsille tärkeiden palveluiden toimivuudesta (esim. koulu, kirjasto, liikuntapalvelut, joukkoliikenne). Kunnan päätösten lapsivaikutusten arviointi edellyttää lasten mielipiteiden selvittämistä (mm. kouluverkkoasiat).

Lasten ja nuorten ehdottamat kouluviihtyvyyttä kohentavat uudistukset eivät välttämättä merkitse suuria rahallisia kustannuksia. Uudistuksia myös voidaan tehdä hyvin paikallisesti ja koulukohtaisesti.  Enemmänkin on kyse siitä annetaanko lasten ja nuorten omille kokemuksille kehittämistyössä tilaa.

Kouluhyvinvoinnin tilan selvittämisessä tarvitaan strukturoitujen kyselyiden ohella myös laadullista ja syventävää tietämystä siitä, miten lapset ja nuoret itse määrittelevät koulussa viihtymistään ja hyvinvointiaan. Se antaa tuntumaa myös siihen, miksi kansainvälisissä vertailuissa Suomessa on ollut muihin OECD-maihin verrattuna vähiten lapsia, jotka ilmoittivat pitävänsä koulusta "hyvin paljon".

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen lapsen oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sisältyy Suomen perustuslakiin, nuorisolakiin, opetussuunnitelman perusteisiin ja lastensuojelulakiin. Lait eivät tule esteeksi vaan aikuisten asenteet ja toimintatavat. Tarvitaan riittävästi aikuisen aikaa ja vuorovaikutustaitoja eri ikäisten lasten kanssa sekä lasten oman kokemuksen arvostamista ja kunnioittamista. Lasten näkökulmien selvittämiseen tarvitaan ikätasolle sopivia menetelmiä. Aina eivät toki päätökset voi olla lasten ehdotusten mukaisia. Silloin aikuisen velvollisuus on perustella lopputulos lapselle. Osallistuminen koulun arjessa kasvattaa kansalaiseksi.

***

Asiaa Aikuisille! Lapset ja nuoret kertovat omien oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa. Tuononen Päivi. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä 4:2008. www.lapsiasia.fi