Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Hyvät tietoturvan ystävät

Lapsen oikeudet pätevät myös netissä - on esitykseni otsikkona. Asian selvittämiseksi on tarpeen muistaa mitkä ovat lapsen oikeudet ja toisaalta nähdä netin monenlaiset vaikutukset lapsen ja nuoren elämässä.

Mitä internet lapsen ja nuoren kannalta tarkoittaa? Internet on foorumi, jossa lapsi tai nuori voi pelata, katsoa elokuvia ja televisio-ohjelmia, kuunnella radiota, lukea lehtiä sekä lisäksi pitää yhteyksiä kavereihinsa ja kauemmaksikin sosiaalisen median avulla. Internetin sisällöissä yhdistyvät perinteisen median käsitteillä viihde, journalismi ja mainonta. Mukana ovat sekä varsinaisten mediatoimijoiden että kansalaisten ja käyttäjien itse tuottamat sisällöt. Tämän kaiken ohella netissä voi konkreettisesti käydä kauppaa eli ostaa ja myydä. Kaikilla näillä on merkitystä lapsen oikeuksien kannalta.

Millaisia yleisiä trendejä lasten kannalta netissä ja mediassa voi nähdä ajatellen lapsen oikeuksien haasteita? Internetissä solmitaan uusia ja vahvistetaan entisiä ihmissuhteita ja luodaan verkostoja etäisyyksistä riippumatta. Yhteydenpito kavereihin on helpottunut. Samalla yksityiseltä tuntuva voikin olla netissä hyvin julkista. Myös ihmissuhteiden kielteiset ilmiöt leviävät internetissä. Näitä ovat vaikkapa kiusaaminen tai etninen syrjintä ja leimaaminen.

Kaikessa mediassa arjen kuvamaailma ja sisällöt ovat seksualisoituneet ja väkivaltaistuneet. Aikuisten maailmassa haetaan aina yhä hätkähdyttävämpää ja ravistelevampaa ilmaisua. Lapset ja nuoret ovat kuitenkin kehityksessään yhtä lailla haavoittuvia kuin aina ennekin. Lapsiin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen on lisääntynyt erilaisilla foorumeilla ja mainostajat hakevat uusia keinoja, joita on entistä vaikeampi erottaa muusta sisällöstä.

Ajan trendi on myös julkisuuden merkityksen korostuminen: julkisuus ylipäätään määrittää mikä on tärkeää ja huomion arvoista. Monia nuoria julkisuus ja tähteys kiehtoo ja toiveammatit liittyvät usein julkisuuteen.

Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä kasvattajia niin reaalimaailmassa kuin netissäkin. Myös reaalimaailmassa toiset vanhemmat hoitavat kasvattajan tehtävänsä paremmin kuin toiset. Lisää vaikeusastetta tuo kuitenkin internetin osalta vanhempien ja lasten välinen teknisten taitojen ja internetin ymmärtämiseen liittyvä kuilu.

Mitkä sitten ovat lapsen oikeudet internetissä ja yleensä mediassa?  Lapsen oikeudet määrittää tietysti YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomen eduskunta ratifioi 1991 eli se on meillä voimassa olevaa oikeutta.   Se koskee kaikkia alle 18-vuotiait ja määrittelee mitä velvollisuuksia aikuisilla ja päättäjillä on lapsen hyvän elämän turvaamiseksi.

Sopimuksen tärkeä yleisperiaate on lapsen parhaan edistäminen: Lapsen etu on asetettava ensisijalle kaikessa julkisessa päätöksenteossa. Internetin kannalta haasteena on lapsen edun asettaminen myös kaupallisten toimijoiden edun edelle.

Toiseksi lapsella on oikeus elää, kasvaa ja kehittyä omaan tahtiinsa. Tämän päivän haaste on antaa lapsille oikeus olla lapsia riittävän pitkään ja rauhassa ilman, että hän joutuu tarpeettomasti kohtaamaan aikuisten maailman huolia ja pelkoja.

Kolmanneksi sopimus korostaa lasten yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän tai vanhempiensa etnisestä, uskonnollisesta tai kielellisestä taustasta. Tämä tarkoittaa tietysti kaiken syrjinnän ja nimittelyn kieltämistä. Se tarkoittaa myös julkisen vallan velvollisuutta tasoittaa lasten mahdollisuuksia oppia uusien teknologioiden turvallista käyttöä.  Suomessa eri vähemmistökieliryhmiin kuuluville lapsille kuten saamelaisille tai romanilapsille tulisi olla tarjolla myös mahdollisuuksia omakieliseen toimintaan ja tekemiseen internetissä, mikä on toki erityisesti julkisen vallan vastuulla.

Neljänneksi lapsilla on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Se tarkoittaa mahdollisuuksia ilmaista itseään ja kertoa aikuisille oman elämänsä tärkeistä asioista niin iloista kuin huolistakin. Uudet mediat antavat tähän paljon välineitä, jos vain aikuiset ovat kuulolla ja heillä on aikaa kuunnella. Lasten ja nuorten oma kokemus ja tieto tulee hyödyntää myös internettiin ja mediaan liittyvän sääntelyn kehittämisessä. He ovat uusista ilmiöistä perillä paremmin kuin aikuiset. Lasten ja nuorten itse tuottaman tiedon levittäminen internetissä on myös heidän vaikutusmahdollisuuksiensa kannalta tärkeää ja näitä taitoja heidän tulee voida oppia.

Lapsen oikeuksien sopimus korostaa vanhempien kasvatusvastuuta, joka pätee myös internetissä. Vanhemmilla on ensisijainen velvollisuus huolehtia lapsen hyvästä elämästä mutta heillä on oikeus saada kasvatustyöhönsä julkisen vallan tukea ja apua. Vanhemman velvollisuus on toimia lapsen ja median välisenä suodattimena ja asettaa rajoja yhtä lailla kuin reaalimaailmassakin. Hyvät suhteet vanhemman kanssa estävät myös joutumista hyväksikäytön uhriksi ja madaltavat ongelmista kertomisen kynnystä.

Vanhemman vastuu ei pääty alakouluikään vaan vielä murrosiässäkin se jatkuu. Pienten lasten suojelun tarve tiedostetaan paremmin mutta nuoriakaan ei pidä unohtaa. Nostan esille esimerkiksi tyttöjen ulkonäköpaineet tai poikien seksikäsitysten pornoistumisen. Vanhempia tarvitaan tuomaan suhteellisuuden tajua mutta he tarvitsevat myös enemmän tietoa ja tukea. Nuoret tarvitsevat seksuaalikasvatusta suojakseen. Koulun terveystiedon opetus sekä oppilashuollon ja nuorisotyön henkilöstön rooli ovat tässä vanhempien ohella hyvin tärkeitä.

Lapsella on oikeus tulla suojelluksi kaikelta väkivallalta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä - myös internetympäristössä. Internetin mahdollisuus luoda läheisiä suhteita myös ennestään tuntemattomien ihmisten kesken paikasta riippumatta lisää etenkin seksuaalisen hyväksikäytön riskejä. Tämä koskee sekä tyttöjä että poikia. Molempien osalta tilanteet ovat hyvin häpeällisiä ja vaikeita kertoa kenellekään. Toisaalta internet foorumina voi helpottaa vaikeista asioista puhumista. Tätä tulisi hyödyntää paremmin myös internetrikollisuuden torjunnassa. Lapset ja nuoret tarvitsevat nettiin lisää matalan kynnyksen palveluita, joissa he voivat kertoa heihin kotona tai kodin ulkopuolella kohdistuneesta väkivallasta tai muista rikoksista.

Lapsella on oikeus saada internetin ja muun median kautta tietoa oman kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta tärkeistä asioista. Samalla hänellä on oikeus tulla suojelluksi hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta tiedolta ja aineistolta. Suomen valtio ei tietenkään pysty vaikuttamaan koko internetin tarjontaan mutta voi pitää oman kotipesänsä kunnossa ja vaikuttaa etenkin EU:ssa yhteisten pelisääntöjen vahvistumiseen. Tämä näyttää EU:ssa olevankin suuntana liittyen myös lapsipornografian torjuntaan.

Suomalaisten media-alan toimijoiden kannalta merkittävä tulee olemaan uusi kuvaohjelmalainsäädäntö, jossa pyritään teknologianeutraaliin sääntelyyn niin että pelit, elokuvat, tv-ohjelmat ja niiden tarjonta netissä tulisivat samalle viivalle. Jos esimerkiksi K-16 tai K -18 merkittyä ohjelmaa ei saa alaikäinen lain mukaan ostaa vähittäiskaupasta, tulee saman periaatteen päteä myös netissä. Nykyisellään haasteena on alaikäisen tunnistaminen netissä. Tämä koskee laajemminkin kaupankäyntiä internetissä, jossa alaikäisten ei pitäisi esimerkiksi voida ostaa luotolla. Vahvan tunnistamisen teknologiat pitää nopeasti saada markkinoille ja käyttöön, jotta lapsen suojeluun liittyviä riskejä voidaan vähentää.

Lapsille haitallinen aineisto voi olla myös mainontaa. Kuluttajansuojalaki selkiytti viime vuonna hyvän tavan vastaisen mainonnan sääntelyä. Hyvän tavan vastaista on paitsi lapsille kohdistettu myös heidät yleisesti tavoittava mainonta, jossa pienet lapset tavoittavaa mainontaa arvioidaan erityisen tiukasti. Mainonta ei internetissäkään saa ohittaa vanhempien kasvatusvastuuta. Mainonnan valvonnassa internetissä on alaikäisten kannalta paljon tekemistä, mitä Kuluttajavirasto on ansiokkaasti edistänyt.

Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen - hänen kunniaan ja mainettaan ei saa halventaa myöskään internetissä. Oman yksityisyytensä suojaamiseen lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa ja turvakasvatusta. Lapsilla on kuitenkin oikeus yksityisyyteen myös silloin kun vanhemmat haluavat julkisuutta eivätkä osaa sen riskejä tunnistaa. Tässä myös aivan perinteisten mediatoimijoiden tulisi olla nykyistä tarkempana. Lapsiasiavaltuutettu ja Pelastakaa Lapset ry ovat tänään lähettäneet päätoimittajille vetoomuksen liittyen etenkin alastomien ja vähäpukeisten lasten kuvien julkaisemiseen lehtien nettisivuilla. Lehtien kuvakilpailuissa julkaistuilla perhealbumien viattomilla kuvilla on riskinä joutua netin kautta aivan vääriin yhteyksiin.

Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja virkistykseen sekä kulttuurielämään ja taiteisiin tutustumiseen. Näihin internet tuo paljon myönteisiä mahdollisuuksia niin kotona, koulussa, harrastuksissa ja vapaa-aikanakin. Kohtuus kaikessa - soveltuu hyväksi ohjenuoraksi niin netissä kuin muussa elämässäkin.

Lapsen oikeudet internetissä ovat yhteinen asia: Sen turvaamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia. Tarvitaan toimivaa lainsäädäntöä sekä julkisen vallan tukea vanhemmille ja lapsille mediakasvatuksen ja turvakasvatuksen muodossa. Tarvitaan median ja internetin toimijoiden omaa vastuuta ja itsesäätelyä. Tarvitaan myös vanhempien ja muiden aikuisten vastuunottoa. Mediakasvatusta tarvitaan teknologian käytön, tietoturvariskien, sisältöjen tuottamisen, erilaisten sisältöjen tunnistamisen ja kritiikin taitojen kannalta. Sitä tarvitaan niin vanhemmille kuin lapsille ja nuorillekin.  Lopuksi haluan kuitenkin muistuttaa, että voimallinenkaan mediakasvatus ei voi korvata yritystoiminnan vastuullisuutta eikä tee tarpeettomaksi julkisen vallan luomia pelisääntöjä.  Lapsen oikeudet pätevät yhtä lailla niin internetissä kuin muussa arjessakin.

Puheeseen liittyvä ppt-esitys (pdf) >>