Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Hyvät koulukuraattorit ja lasten hyvinvoinnin vaikuttajat,
Tervetuloa Jyväskylään, jossa myös lapsiasiavaltuutetun toimisto sijaitsee.  Minua harmittaa kovasti, että yhteensattumien vuoksi en päässyt henkilökohtaisesti mukaan tilaisuuteenne. Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston vuotuinen kokous osui juuri samoille päiville. Jouduin siksi matkustamaan Varsovaan, Puolaan.

Olisin mielellään tullut keskustelemaan kanssanne, koska koulukuraattorit ja myös muut oppilashuollon ammattilaiset ovat niin tärkeitä ja tarpeellisia lapsen hyvinvoinnin tukijoita. Koulun sosiaalityön ja koko oppilashuollon mahdollisuudet tulevat usein esille työssäni:   lasten ja nuorten kanssa keskustelussa, erilaisissa ministeriöiden työryhmissä sekä yhteistyössä lasten parissa toimivien eri tahojen kanssa.

Lasten hyvinvointi ja viihtyvyys koulussa tuli esimerkiksi vahvasti esille kun YK:n lapsen oikeuksien komitea arvioi tänä keväänä lapsen oikeuksien tilaa Suomessa.  Koulujen ja luokkien toiminta yhteisöinä, lasten kaverisuhteiden tukeminen sekä sosiaalisten taitojen oppiminen tarvitsevat vahvistusta. Koulussa lasten ja nuorten omat näkökulmat arjen suunnitteluun pitäisi saada kuulumaan paremmin: tämä koskee ruokailua, välituntitoimintaa, mukavia yhteisiä tapahtumia, koulun sääntöjä ja kiusaamisen vähentämistä.

Koululla on paljon mahdollisuuksia tukea lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Se onnistuu sitä paremmin, mitä vahvemmin koulua johdetaan ja kehitetään moniammatillisena yhteisönä - yhteisönä jossa kaikki aikuiset ovat lasten ja nuorten kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa.  Lisäksi tarvitaan entistä tiiviimpää kasvatuskumppanuutta lasten vanhempien eli kotien kanssa.

 Moniammatilliseen yhteisöön voi kuulua opetushenkilökunnan lisäksi monia toimijoita kuten terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja nuorisotyöntekijä.  Mahdollisuuksia on monia: Omasta puolestani olen tuonut esille tarpeen kehittää koulun sosiaalityötä myös siihen suuntaan, että lasten vanhemmat voisivat saada koulun kautta matalan kynnyksen tukea ja keskusteluapua kotikasvatuksen pulmiin ja haasteisiin.  Tätä voitaisiin kutsua koulun perhetyöksi.  Siitä voisi olla paljon apua ja helpotusta myös opettajien arkeen.

Koulukuraattori tekee parhaimmillaan työtä persoonana, luottohenkilönä lasten ja nuorten parissa, kouluyhteisön jäsenenä. Lapset ja nuoret ovat usein painottaneet minulle sitä, että oppilashuollon työntekijöiden pitäisi olla heille kouluyhteisössä läsnä olevia tuttuja ihmisiä. Jos kasvot ja ihminen ovat tuttuja, se lisää luottamusta. Luottamus puolestaan mahdollistaa sen että vaikeastakin asiasta pystyy kertomaan ja kysymään.

Ihmisen tuntemisen lisäksi toinen tärkeä asia lapsen ja nuoren kannalta on tieto. Koululaiset eivät aina tiedä kovin hyvin mitä koulukuraattori tai koulupsykologi tekevät. Niin kuraattorin kuin psykologinkin työhön voi liittyä epäluuloja ja pelkoja. Ammattinimikkeet ovat juhlallisia. Entä jos toiset pitävät minua sairaana tai outona, jos menen heidän puheilleen?  Jos kerron huolistani kotona niin mitä sitten tapahtuu minulle tai vanhemmilleni? Vähäinen tieto lisää ennakkoluuloja.

Luottamus ja parempi tieto palvelusta kulkevat myös käsi kädessä. Osallistumalla kouluyhteisön toimintaan ja tutustumalla oppilaisiin oppilashuollon henkilökunta myös viestittää työstään.

No nyt tietysti ajattelette, että eihän tuo ole mahdollista.  Aika ei riitä ja kuraattoreita on liian vähän suhteessa oppilaiden määrään. Oppilashuollon palveluissa on suuria eroja kuntien ja koulujen kesken.  Toimintaedellytykset eivät ole  yksittäisen kuraattorin ratkaistavissa.  Sen ratkaisevat kuntien ja valtion päätökset.

Lapsiasiavaltuutettu on moneen kertaan esittänyt että oppilashuoltoon säädettäisiin yksi selkeä yhteinen lainsäädäntö, joka vahvistaisi palveluiden tasa-arvoista saatavuutta sekä myös niiden monialaista johtamista. Sosiaalityöntekijöiden ja koulupsykologien palveluiden mitoituksesta tulisi säätää laissa.  Lain on myös tärkeä tukea sitä, että työ on sekä yksittäisen oppilaan tukemista että koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on edistää lapsen ihmisoikeuksien toteutumista ja lapsen parasta Suomessa. Tehtävänä on välittää lasten ja nuorten omia mielipiteitä päättäjille sekä vaikuttaa lapsinäkökulman vahvistamiseksi arjen eri foorumeilla ja päättäjien parissa.

Kuraattorit ovat koulussa tärkeitä lasten ja nuorten kuuntelijoita, heidän viestiensä välittäjiä ja kouluyhteisön kehittäjiä. Hankalissa tilanteissa liittyen kotiin, kouluun tai kaveriyhteisöön tarvitaan luotettavia aikuisia.

Lapsiasiavaltuutetun ja koulukuraattorin työssä on paljon yhteisiä tavoitteita: tehdään yhdessä koulusta lasten ja nuorten kannalta myönteinen ja iloinen yhteisö.  Lasten elämään tarvitaan enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä.  Lasten elämään tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista.