Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun ajatuksia

Haastattelussa Maria Kaisa Aula 08/2010

Lasten ja nuorten osuus vaikuttajina vahvistuu

Hän haluaa vahvistaa myös lasten ja nuorten vaikuttamista lapsiasiavaltuutetun toimintaan. Lasten ja nuorten näkemysten välittäminen päättäjille on valtuutetun tärkeimpiä tehtäviä.
- Lasten ja nuorten omat näkemykset ovat vahvoja argumentteja, joita aikuisten on vaikea ohittaa, Maria Kaisa Aula huomauttaa.

Millä mielellä lähdet toiselle virkakaudelle?

Turvallisella mielellä. Ensimmäisen viiden vuoden aikana uusi instituutio on löytänyt paikkansa ja asemansa. Muiden viranomaisten keskuudessa se tunnetaan hyvin.

Yhteistyökumppaneilta on tullut mukavaa palautetta. Mutta iso haaste on saada toimintamme tunnetuksi myös lasten ja nuorten parissa. Se on alkavan kauden tärkein työ.

Mitä ensimmäisen kauden aloitteista tai saavutuksista pidät merkittävimpinä?

Sanoin aikoinaan että haluan vahvistaa rakenteita, joissa lapset ja nuoret saadaan valtionhallinnossa näkyväksi pysyvällä tavalla. Siinä on päästy pienin askelin eteenpäin valtioneuvoston lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman avulla. Sehän tuli hallitusohjelmaan vaalivaikuttamisverkostomme myötävaikutuksella.

Parhaita saavutuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa oli vuoden 2009 lapsen oikeuksien juhlavuoden viestintäkampanja. Jälkeenpäin tehdyt tutkimukset osoittivat, että tieto lapsen oikeuksista oli konkreettisesti lisääntynyt.

Aloite vanhempien alkoholinkäytön lapsille aiheutuvien haittojen vähentämisestä oli minulle tärkeä. Aihe on kyllä saatu ministeriöiden ja päättäjien esityslistalle mutta esimerkiksi päihdeäitityöryhmän ehdotukset eivät ole vielä toteutuneet. Sillä alueella on vielä tekemistä.

Myös kielivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten eli romani- ja saamelaislasten näkökulmaa olen saanut välitettyä päättäjille. Lasten ja nuorten omat näkemykset ovat vahvoja argumentteja, joita aikuisten on vaikea ohittaa.

Lööppikeskustelukin oli omalla tavallaan merkittävä: se konkretisoi pienen lapsen arjen turvallisuutta. Eli muistutti ajattelemaan, miltä asiat näyttävät vasta lukemaan oppineen näkökulmasta?

Mikä on osoittautunut haasteellisimmaksi toimiston perustehtävää ajatellen? 

Satojen kansalaisyhteydenottojen vastaanottaminen ja vastaaminen vaatii paljon enemmän työtä kuin osattiin arvioida. Olemme yrittäneet organisoida asiaa tehokkaammin toimiston sisällä ja käyttää myös ulkopuolista työvoimaa. Toki olemme saaneet vastattua vuosien aikana yhteensä arviolta lähes 2000:een puhelimella ja sähköpostilla tulleeseen kysymykseen lapsen oikeuksien alalta.

Toimisto on koonnut lasten ja nuorten käsityksiä oikeuksiensa toteutumisesta.
Mitä tärkeitä teemoja on sitä kautta noussut esille?

Alusta pitäen kouluviihtyvyyteen ja hyvinvointiin koulussa liittyvät teemat tulivat lasten mielipiteissä esille. Olen muistuttanut kymmenissä luennoissa kuntien päättäjille siitä, miten lasten, vanhempien ja opettajien näkemykset koulusta voivat painottua eri tavoin.

Lapsille ovat tärkeitä kouluruoka, välituntitoiminta, koulun värit ja sisustus sekä tutustuminen toisiin lapsiin ja kiusaamisen estäminen. Lasten pitää saada vaikuttaa enemmän koulun arjessa. Nyt tämä tulee esille jo opetusministeriön edustajienkin puheissa. Koulupihoja on myös alettu kunnostamaan.

Saamelais- ja romanilasten mielipiteissä on tullut esille se, että muut lapset eivät koulussa saa juuri mitään tietoa näistä vähemmistöistä. Saamelaisten osalta se tarkoittaa vanhentuneita käsityksiä laavuissa asumisesta sekä toisaalta sitä, ettei heitä huomata ollenkaan. Romanilapset voidaan puolestaan ajatella erilaisemmiksi kuin he ovatkaan kun käsitykset perustuvat ennakkoluuloihin.

Miten nuorten näkemykset on otettu vastaan?

Kaikkien kyselyiden raportteja on jaettu tuhansittain päättäjille. Opetushallitus on käyttänyt romaninuorten selvitystä omassa työssään kuntien kanssa. Asiaa Aikuisille meni jokaiseen kuntaan, kouluun ja vanhempainyhdistykseen. Olen varma, että ne hiljalleen muuttavat käsityksiä lapsista ja vievät viestiä eteenpäin. Kaikista on tullut myönteistä palautetta.

Olet vastikään koonnut neuvonantajaryhmän keskisuomalaisista nuorista. Mitä odotat yhteistyöltä?

Odotan nuorilta ideoita siitä, mihin meidän pitäisi keskittyä ja mitä ottaa esille. Odotan kommentteja asioihin, joista teemme lausuntoja ministeriöille. Odotan ideoita siihen, miten parhaiten tiedottaisimme lapsen oikeuksista lapsille ja nuorille.

Odotan myös heidän osallistumistaan Euroopan tason lapsiasiavaltuutettujen neuvonantajaverkoston toimintaan. Uskon että se on nuorille antoisaa. Alku on ollut jo lupaava. Hyvin nasevia ja perusteltuja mielipiteitä on tullut mm. alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä, josta parhaillaan teemme sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoa.

Olet todennut, että jos haluaa edistää pitkäjänteisesti lapsen oikeuksia, on päästävä rakenteisiin. Miten tässä on onnistuttu?

Hyvin on lähdetty liikkeelle, mutta valtioneuvostotasolla jää vielä seuraavienkin hallitusneuvotteluiden varaan, miten eri hallinnonalojen yhteistyö lapsi- nuoriso- ja perheasioissa vakiinnutetaan. Toivon lapsi- ja perheministeriä.

Valtioneuvostossa pitäisi saada vahvistumaan elämänkaariajattelu jossa lapset ja perheet nähtäisiin kokonaisuutena. Kyse on johtamisesta ja suunnittelusta. Opetusministeriö on ottanut lapsen oikeuksien viestintäasiat jo hyvin vastaan. Lapsivaikutusten arvioinnissa on vielä paljon tekemistä. Vasta ensimmäisiä pilotteja on nähty.

Mutta jostain on aloitettava. Esimerkiksi Liikennevirastolta sain äsken postissa hienon raportin lapsivaikutusten arvioinnin kokeilusta Savo-Karjalan tiepiirin suunnittelussa. Lapsilta oli kysytty heidän koulumatkojensa turvallisuudesta ja kehittämiskohteista.

Kunnissa on menossa hyvää kehitystä elämänkaariajattelussa. Uskon että se on tulevaisuutta. Hallinnonalojen ja ammattikuntien rajat alenevat ja yhteistyö lisääntyy. Lasten osallistumisessa ollaan vielä liiaksi muodollisuuksissa kiinni. Lasten pitäisi päästä paremmin mukaan erilaisiin hankkeisiin, joissa heidän elinympäristöään suunnitellaan.

Toimisto on tehnyt yhteistyötä mm. järjestöjen ja lapsitutkimuksen kanssa.
Mitä tämä yhteistyö on antanut?

Tein 2005 ehdotuksen lasten hyvinvointia kartoittavan tutkimusohjelman käynnistämisestä. Suomen Akatemiassa se asia eteni, kiitos aktiivisten tutkijaverkoston. Lastensuojelualan tutkijoiden yhteistyö on tiivistymässä Itsenäisyyden juhlavuoden rahaston (ITLA) hankkeessa. Lapsuuden tutkimus on löytänyt oman asemansa nuorisotutkimuksen rinnalla.

Järjestöjen kanssa löytyy helposti yhteinen sävel. Vaalivaikuttaminen eduskunta- ja kuntavaalien edellä yhdessä etenkin Nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa on ollut hyödyllistä.

Olen huomannut, että nuorten sekä lasten harrastusjärjestöjen, lastensuojelujärjestöjen ja liikunta sekä terveysjärjestöjen pitäisi olla enemmän yhteistyössä. Sitä olen koettanut edistää. Järjestöjen ei pitäisi toimia sektoroituneen hallinnon ehdoilla.

Yhteistyö evankelisluterilaisen kirkon toimijoiden kanssa on vienyt eteenpäin lapsen oikeuksien teemaa kirkossa sekä lapsivaikutusten arviointia.

Miten lapsia ja nuoria koskeva tietopohja on kehittynyt ja näetkö kehittämistarpeita tällä alueella?

Vuonna 2008 Poliisiammattikorkeakoulu teki 20 vuoden jälkeen uuden ns. lapsiuhritutkimuksen, jossa lapsilta ja nuorilta kerättiin suoraan tietoa heihin kohdistuneista rikoksista. Tämä pitäisi saada vakiinnutettua säännölliseksi.

Pienten lasten terveyden ja hyvinvoinnin mittareita on kehitetty THL:n Late-hankkeessa mm. neuvoloissa. Nämä on tärkeä myös saada pysyväksi käytännöksi, koska alle 12-vuotiaiden hyvinvoinnista mittaustietoa on hyvin vähän.

Parhaillaan on loppusuoralla lasten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden määrittely opetusministeriön työryhmässä. Olen siinä puheenjohtajana. Nyt kokonaiskuvan muodostaminen lasten hyvinvoinnista on päättäjälle vaikeaa, mutta indikaattoreilla koetamme tehdä sitä helpommaksi.

Toimisto on osallistunut pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Mitä ajatuksia kansainvälinen yhteistyö on herättänyt?

Ilman pohjoismaista yhteistyötä saamelaislasten hanke ei olisi toteutunut. Norjasta varsinkin olemme saaneet paljon ideoita. Euroopassa etenkin Iso-Britannian eri osissa on hienoja esimerkkejä lasten kuulemisesta. Lapset ovat olleet haastattelijoina mm. lapsiasiavaltuutettujen valinnassa.

Kyllähän Suomessa monet asiat ovat erinomaisesti, mutta lapsille itselleen voisimme antaa enemmän tilaa toimia ja tulla kuulluksi.

Mitkä ovat lähivuosien tärkeimmät tavoitteet ja toiminnan painopisteet?

Toiminnasta tiedottaminen lapsille ja nuorille on kärjessä. Lasten ja nuorten vaikuttamista oman toimintamme suuntaan pitää vahvistaa. Teemme työtä lasten ja nuorten oikeusturvan parantamiseksi.

Eri viranomaisten pitää osata toimia lapsiystävällisesti ja tiedottaa toiminnastaan lapsille ja nuorille. Esimerkiksi sijaishuollossa olevat lapset tietävät liian vähän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan valittaa, jos on epäkohtia.

Eduskuntavaalit lähestyvät. Mitä lasten, nuorten ja perheiden asioita vaalikeskusteluissa pitäisi nostaa esiin ja saada hallitusohjelmaan?

Enemmän lasten ja vanhempien yhteistä aikaa ja vähemmän kiirettä! Vanhemmille tarvittaisiin enemmän mahdollisuuksia työajan ja -viikon lyhentämiseen. Vanhempainvapaa lapsen syntyessä saisi olla vähintään vuoden pituinen.

Valmistelemme aloitetta lapsiperheiden eropalveluiden parantamiseksi. Parisuhteita pitää tukea kestämään, mutta jos ero tulee, se pitäisi kyetä hoitamaan lapsen etua vaalien. Nyt palvelut ovat kovin hajanaiset ja painottuvat tilanteeseen, jolloin ollaan jo suuressa kriisissä. Lapsen ääni ei kuulu tarpeeksi.

Vammaisten lasten ja perheiden palveluissa on myös kohennettavaa. Tarvitaan lisää palveluohjausta ja erityisesti tukea vanhemmille, että he jaksavat eteenpäin. Lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen on edelleen ajankohtaista.

Lapsiasiavaltuutetun strategiassa todetaan toimiston työssä vahvistettavan ihmisoikeusnäkökulmaa. Mitä tämä merkitsee käytännössä?

Teemme enemmän yhteistyötä muiden ihmisoikeusviranomaisten kanssa. Näitä ovat esimerkiksi vähemmistövaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiamies. Kannustamme myös näitä toimijoita lapsinäkökulman vahvistamiseen omassa työssään.