Lapsiasiavaltuutettu

- Meillä pitäisi olla turvattu lapsuus. Varsinkin ensimmäiset viikot ja elinvuodet ovat kovin tärkeitä, sanoo lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Jaana Tervo.

Tervo valmistui juristiksi kesällä 2009. Hän oli työskennellyt
jo vuosia sosiaalityöntekijänä ruohonjuuritasolla sosiaali- ja terveydenhuollossa lasten ja perheiden palveluissa valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön koulutusohjelmasta.

- Lastensuojelussa huomasin lasten asiat omikseni,  joten oli selvä asia suuntautua perhe- ja lapsioikeuteen kun lähdin jatkamaan opintojani oikeustieteelliseen,  hän kertoo.

Huhtikuussa 2009 nykyisessä tehtävässään aloittanut Tervo toimii virkavapaalla olevan Johanna Aallon sijaisena.

Lapsen etu lainvalmisteluun

Jaana Tervo uskoo itse sopivansa pykälämaailmaan paremmin kuin käytännön ihmissuhdetyöhön.

- Oikeudelliset ongelmat ovat kivoja aivopähkinöitä. On ihana päästä selvittämään niitä, hän vakuuttaa hymyillen.

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa hänen tehtäviinsä kuuluu kehittämistyön ohella menossa olevien lainsäädäntöhankkeiden seuranta niin, että valtuutettu voi hyvissä ajoin arvioida säädösten vaikutuksia lapsen asemaan. Vaikka lausuntopyyntöjä tulee toimistoon paljon, aina asiayhteyttä lapsen oikeuksiin ei ole tultu ajatelleeksi.

Jaana Tervo muistuttaa, että lapsiasiavaltuutetulla ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäistapauksiin. Asiantuntijat voivat antaa neuvoja ja ohjata eteenpäin, mutta suorien yhteydenottojen pohjalta arvioidaan myös tarvetta säädösmuutoksiin.

Haasteena toimialueen laajuus

Haastavaksi Tervo tunnistaa lapsen oikeuksiin vaikuttavien asioiden kattavuuden. Lastensuojelun lisäksi on seurattava muun muassa mediamaailmaa, mainontaa ja lapsen oikeuksiin liittyvän yhteistyön kansainvälistä ulottuvuutta.

- Pitää tietää asioita hyvin laajalta alueelta ja valmistella lausuntoja niistä, Tervo naurahtaa.

Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät asiantuntijat tekevät yhteistyötä paitsi keskenään myös laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Kannanotot perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon.

Kuntatasolla paljon liikkunut Jaana Tervo arvioi kuntien huomioivan lasten ja perheiden tarpeita riittämättömästi.

- Miten valtion hyvät toimet ulottuisivat kuntiin, hän pohtii.

- Haavoittuvissa oloissa elävien lasten tulisi saada apua ja tukea jokapäiväiseen elämään. Jos apua tarvitsee, sitä pitäisi saada kotiin yhdellä puhelinsoitolla.

Oman lapsen opissa

Kotona Jaana Tervolla on puolison lisäksi nyt nelivuotias poika, jonka kehitystä hän seuraa äidin ylpeydellä.

- Vapaa-aika kuluu lapsen kanssa. En ole ollut hyvä leikkimään, mutta lapsi opettaa paljon, Tervo tunnustaa.

- Mediamaailma on muuttunut paljon verrattuna omaan hyvin turvalliseen lapsuuteeni. Kun ajattelee, mitä kaikkea lapsilla nyt on käden ulottuvilla, vaatii kyllä aikuisen läsnäoloa huomata, milloin lapsella on huolia. Ettei vaan ohita sellaista tilannetta.