Mánáidáittardeaddji

Buorit guldaleaddjit,

Mánáidáittardeaddji bargun lea ovddidit máná ovddu ja vuoigatvuođaid ollašuvvamma almmolaš servodatlaš dásis. Barggu vuođđun lea ON:a máná vuoigatvuođaid soahpamuš, man Suoma stáhta lea čatnasan čuovvut jagi 1991. Mánáidáittardeaddji čuovvu mánáid ja nuoraid buresbirgejumi ja váikkuha láhkaásaheapmái ja mearrádusaid dahkamii. Dehálaš bargun lea doalvut mánáid ja nuoraid oaiviliid diehtun mearrideddjiide.

Suoma, Ruoŧa ja Norgga mánáidáittardeaddjit leat mannan čavčča ollašuhttán prošeavtta, mas leat čoaggán 13-18-jahkásaš nuoraid nappo badjedási- ja logáhatahkásaš sámi mánáid oaiviliid sin iežaset buresbirgejumis, skuvllas, ruovttus, astoáiggedoaimmain ja sápmelašvuođas. Suomas dutki Minna Rasmus jearahalai ja deaivvai mannan čavčča lagamustá 90 máná ja nuora sámeguovllu skuvllain, Eanodagas, Anáris, Ohcejogas ja Soađegili Vuohčus. Dasa lassin son jearahalai mánáid vánhemiid ja oahpaheddjiid. Dáin lea čoggojuvvon raporta, man bohtosiid dán sáhkavuorus buvttán ovdan. (www.lapsiasia.fi).

Prošeavtta leat ruhtadan ON:a Interreg guovloovddidanfoanda ja Lappi leanaráđđehus. Muitalan sáhkavuorustan dán čielggadeami guovddáš bohtosiid ja loahppaávžžuhusaid. Ovdan bohte sihke buorit ja heajos bealit mii guoská mánáid buresbirgejupmái.

Muitalan álggos máná vuoigatvuođaide gullevaš almmolaš vuolggasajiid birra ja earenoamážit álgoálbmogiid mánáid vuoigatvuođain. ON:a máná vuoigatvuođaid soahpamušas mánáin dárkkuhuvvojit buot vuollil 18-jahkásaččat. Soahpamuša prinsihpaid lávejit juohkit golmma váldooassai. Vuosttažettiin mánás lea vuoigatvuohta earenomáš suodajeapmái, mánás lea vuoigtavuohta nohkka buriid resurssaide ja goalmmádin mánás lea vuoigatvuohta oassálastit ja maiddái guldaluvvot. Suodjaleapmi ja ossálastin vázziba nappo giehtalagaid. Mánás lea vuoigatvuohta lea unni, suojis ja dorvvus, muhto seammás sus lea vuoigatvuohta oassálastit ja su oaiviliid galgá váldit vuhtii.

Máná vuoigatvuođaid soahpamuš deattuha, ahte vánhemiin lea vuosttažettiin vástu mánáid bajásgeassimis ja stáhta ja gielddaid geatnegasvuohta lea doarjut vánhemiid dán barggus. Stáhtas ja gielddain lea goitge maŋimužžan geatnegasvuohta dorvvastit máná buori eallima ruovttu olggobealde, jos vánhemat eai deavdde iežaset gáibádusaid. Oppalaččat máná vuoigatvuođat leat buot ollesolbmuid geatnegasvuođat.

Mánáiguin galgá láhttet ovttaveardásaččat nappo buot mánáin galget leat seamma vuoigatvuođat fuolakeahttá ovdamearkka dihte sin dehe sin vánhemiid etnalaš ja gielalaš duogážis. ON-soahpamuš vuolgá das ja gáibida, ahte máná ovdu ásahuvvo ovddimužžan buot almmolaš mearrádusdahkamis. Dat dieđusge fas gáibida, ahte mánáide čuohcci mearrádusaid váikkuhusat guorahallojuvvojit ja árvvoštallojuvvjit ovdagihtii.

Álgoálbmogiidda gullevaš máná dáfus earenoamáš dehálaččat leat skuvlemii ja gillii guoskevaš vuoigatvuođat. Skuvlen galgá ovddidit máná iežas giela ja kultuvrra gudnejahttima ja utnolašvuođa. Soahpamušas lea sierra artikla vehádatjovkui dehe álgoálbmogii gullevaš máná earenoamáš rievttis iežas gillii, oskui ja kultuvrii. Stáhta ja mediasuorgi galget ovddidit mánáidgirjjálašvuođa ja tv-prográmmaid buvttadeami maiddái álgoálbmogiid mánáide. Ruovttu olggobealde bajásgesson, nappo mánáidsuodjalandoaimma fuolahan máná divššus galgá giddet fuomášumi máná bajásgeassima jotkkolašvuhtii ja máná etnalaš, osko- ja gielladuogážii.
.
Lea buorre fuomášit, ahte Suoma vuođđoláhka doarju nannosit máná dásseárvosaš meannudeami ja vuoigatvuođa oassálastit ja váikkuhit ahkedásis mielde. Seamma ládje dán jagi álggus fápmui boahtán mánáidsuodjalanláhka nanne mánáid vuhtiiváldima ja mánáid iežaset oassálastima mánáidsuodjalanbarggus. Láhka sisttisdoallá maiddái dehálaš máná ovddu meroštallama. Dat muitala, mii máná buresbirgejumiin dárkkuhuvvo. Ovddit mánáidsuodjalanláhkii buohtastettiin de meroštallamii lea lasihuvvon justa prinsihppa doarjut máná oassálastima ja prinsihppa váldit vuhtii máná giela ja etnalaš duogáža.

ON-soahpamuša prinsihpat ollašuvvet min iežamet láhkaásaheames bures, muhto buoridanveara lea geavatlaš ollašuhttimis. Buot buohkanassii Suomas máná vuoigatvuođaid dáfus guovddáš váttisvuohtan lea bálvalusaid eahpedássásaš oažžunvejolašvuođat ja kvalitehta.

Obalohkái bálvalusaid váttisvuohtan lea dat – etnalaš duogážis fuolakeahttá – ahte ovdagihtii eastadeaddji bálvalusat mánáidrávvehas, skuvladearvvasvuohtadivššus, sosiálabárggu ruovttubálvalusain ja bearašbarggus eai leat máŋggain gielddain nu olu go dárbbašuvvošii. Vánhemiid ja mánáid váttisvuođat eai gávnnahuvvo áiggil, ja de váttisvuođat sáhttet unna mánážiid joavkku oasil čohkkot hui mohkkájin ja váttisin.

Dát oidno fas buorideaddji bálvalusaid bealde nappo mánáidsuodjalusa, mánáidpsykiatriija ja oasil maiddái earenoamášoahpahusa dárbbu garra lassáneapmin maŋimus logi jagi áigge. Mu vuosttaš sávaldat maiddái sámeguovllu gielddaide, servviide ja sámediggái leage bearašváttisvuođaide dárkkuhuvvon eastadanálvalusaid nannen – vánhemat dárbbašit eanet doarjaga ja árabut.

Sámeguovllu gielddain mánáidsuodjalusa rabasfuolahusa doaimmaide gullet riikkadási gaskaárvui veardidettiin eanet mánát – Eanodagas 5 %, Anáris 7 % ja Ohcejogas sullii 15 %. Dát čájeha, ahte váttisvuođaide galgá geahččalit gávdnat čovdosiid iige mánáid oaččo guođđit akto, muhto maiddái dan, ahte eastadanbálvalusaid galggašii deattuhit ain eanet jo ovdal mánáidsuodjalusdoaimmaide šaddama.

Muhto dalle min čielggadeami konkrehtalaš bohtosiidda nappo maid sámi mánát ja nuorat jurddašit iežaset eallimis. Gieđahalan ruovttu, skuvlla, friddjaáiggi ja sápmelaš identitehta ja guovttegielatvuođa. Ja dieđusge sámi mánát gullet oasilteaset maiddái davveguovllu ja suopmelaš mánáide. Sis leat seammasullasaš fuolat go suopmelaš mánáinge dábálaččat, ja davveguovllu mánnán sin váttisvuođain vuhttojit guhkes gaskkat nu skuvlii go astoáiggedoaimmaidege.

Vuosttažettiin ruovttus ja bearrašiin sámi mánáin leat máŋggat áššit maiddái bures. Sii atnet árvvus vánhemiid ja oktavuođa sohkii, fulkkiide. Eallin orui eatnasiidda oadjebas ja suohtas. Ovdan bođii goitge maiddái nuoraid aktonasvuohta: nuorat sávvet buoret ságastallanoktavuođa ja áiggi iežaset vánhemiin. Sullii juohke logát vástideaddji buvttii maiddái ovdan dan, mo vánhemat geavahit ilá olu alkohola ja mo dat dagaha mánáide váttisvuođaid. Vánhemiid gárrenváttisvuođain eandalii nieiddat čállet imašlaš rahpasit.

Jearahallojuvvon vánhemiid mielas sii dárbbašivčče eanet doarjaga sápmelaš bajásgeassimii. Sii soitet ieža orron mánnávuođas skuvllaid ásodagain ja šaddan čiehkat iežaset giela. Jos vel áhkut ja ádját orrot guhkkin dehe leat jápman, de oaidnit sámi kultuvrra fievrrideami ođđa sohkabulvii hástalussan. Soga árbevirolaš mearkkašupmi sámi mánáid bajásgeassimis lei jearahallon olbmuid mielas hedjonan.

Loahppaárvalussan sáhttá dadjat, ahte sámi mánáid vánhemat dárbbašit doarjaga ja roahkkasmahttima vánhenvuhtii ja mielde leahkimii mánáid eallimis. Dasa lassin mii dárbbašit nannosit gárrenávnnasbarggu, mii dovdá vánhemiid váttisvuođaid, veahkeha sin geahpedit alkoholageavaheami ja addá nuoraide maiddái veardásašdoarjaga. Maiddái suopmelaš olbmuid gaskkas lea árvvoštallon, ahte juohke logát mánná ja nuorra gillájit vánhemiid liiggás alkohola geavaheami dagahan váttisvuođain.

Stuorimus oassi nuorain anii sápmelašvuođa daninassii hui positiivvalaš áššin. Nuoraid sápmelaš identitehta lea čielgasit nanosmuvvan. ”Sápmelašvuohta lea dego skeaŋga”, ”Lea fiinna hommá leat sápmelaš”, nuorat kommenterejit. Nieiddaide sápmelaš identitehta gullá earenoamážit sámegillii, bártniin fas boazodollui. Bártniide sápmelaš identitehta dovdán ja almmuheapmi orošii leame binnáš nieddaid váddáseabbo.

Sámi nuorat leat hui ruovttoguovloberošteaddjit : vádjit 70 proseantta ii hálidivčče orrut Roavvenjárgga lulábealde. Sii liikojit davi lundui, muohttagii, oadjebasvuhtii ja soga lagasvuhtii. Nuorat šaddet goitge geavahagas dahkat jo hui árrat orrunbáikeválljemiid, go mearridit gosa vulget joatkaoahpu gazzat vuođđoskuvlla maŋŋel.

Friddjaáiggi nuoraidbálvalusain bohte nuorain eanemus kommenttat. Gielddaid guovddážiin orru nuorat ledje dávjá duhtavaččat. Duhtavaččat nuorat ledje olbmáide, meahccebivdui ja guolástanvejolašvuođaide, nuoraidvissui ja searvegotti lágidan doaimmaide. Guovddážiid olggobealde nuorat dovdet iežaset aktonassan ja moite nuoraidbáikkiid ja astoáiggedoaimmaid váiluma. Máŋgasat nuorain sávve maiddái sámegielat interneahttabálvalusaid nuoraide ja obalohkái eanet nuoraidkultuvrra sámegillii tv:ii ja radioi.

Skuvlaoahpahussii ja iežaset skuvlii stuorimus oassi nuorain ledje duhtavaččat. Sámegielat oahpahus adnojuvvui árvvus. Sámegiela oahpaheaddji lea nuoraide dehálaš sápmelaš identitehta doarjja. Givssideapmi sápmelašvuođa geažil bođii ovdan hui unnán. Ovdamearkka dihte Ruoŧa beale sáminuoraid vástádusain givssideapmi bođii mihá nannosit ovdan. Váttisvuođaid dagahedje guhkes skuvlamátkkit ja nuoraid vásihan heajos bargobiras muhtin skuvllain.

Sámi oahpahus lea lassánan 1990-logu rájes, muhto ain adnojuvvui duođalaš váttisvuohtan oahpahusa jotkkolašvuođa ja oahppomateriála váilun. Skuvlejuvvon sámegiela oahpaheaddjit váilot. Oahppomateriálaváili lea vearrámus anáraš- ja nuortalašgiela oasil. Dat maiddái imaštahttá, ahte sámi mánát eai jur oaččo oahpahusa iežas álbmoga historjjás. Seamma ládje suomagielat mánát eai beasa oahppat sámiid historjjás ja kultuvrras – eai sámeguovllus eaige muđuige. Riikkadási oahpahusplánaid vuođustusat eai ollašuva sámi oahpahusas.

Mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta guldaluvvot, váikkuhit ja oassálastit ahkedásis mielde iežas skuvllas, ruovttugielddas muhto maiddái sámegiela ja kultuvrra iešráđđenguovllus. Čielggadeami mielde sámi nuorain ii leat nu buorre ságastallanoktavuohta sámedikkiin dehe dieđut sámedikki doaimmain. Skuvllaid ohppiidráđiid ja gielddaid nuoraidráđiid doaimma stivrejit vuođđoskuvlaláhka ja nuoraidáhka. Dáid lassin livččii dárbu nannet mánáid ja nuoraid oassálastima maiddái sámedikki oktavuođas vuođđudemiin maiddái sámediggái iežas nuoraidlávdegotti. Sámedikki ja guovllu gielddaid ovttasbargun galggašii ohcat málliid maiddái sámeguovllu sámegielat nuoraidbarggu nannemii. Dása dárbbašuvvo stáhta doarjja.

Dán čielggadeamis eat leat čoaggán oaiviliid vuolledási ja beaivedikšunahkásaš mánáid áššiin, nu ahte áigeguovdilis ságastallamat sámegielat beaivedivššu ordnema váttisvuođain eai leat boahtán ovdan dáin jearahallamiin. Dása galgá goitge ohcat čovdosiid dasto go beaivedikšunláhka ođasmahttojuvvo dán ráđđehusabaji áigge.

Sámegielat mánáin stuora eanetlohku, goasii 70 proseantta, orru jo sámeguovllu olggobealde. Vuođđooahpahuslága galgá divvut nu, ahte maiddái sis lea vuoigatvuohta sámegielat oahpahussii. Dán ektui láhkaásaheapmi lea bázahallan. Skuvlaáššiin dárbbašit maiddái Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusdási ja oahpahusministeriijaid ovttasbarggu, vai beassat divvut oahppomateriála, oahpaheddjiid ja oahppoplánaid váiluvuođaid.

Searvvit leat gielddaid ja sámedikki lassin dehálaš doibmejeaddjit sámi mánáid buresbirgejumi ovddideamis. SámiSoster ry lea dahkan hui mávssolaš barggu ja leamaš njunnožis jođiheame nuoraidbarggu sámi nuoraiguin ovttas ja dolvon nuoraid sáni ovddosguvlui mearrideddjiide. Sámiguovllus lea ovttasbargu mánáid prošeavttain maiddái Ensi- ja turvakoti lihtuin ja Sininauhalihtuin.

Sávan SámiSosterii buoremus menestumi čuovvovaš logi jahkái!