Mánáidáittardeaddji

Máná gullan lea áššiin ovddimussan

Mánáidáittardeaddji vuođđobargu – ovddidit máná vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas – lea bisson seammán dan rájes go virgi vuođđuduvvui čakčat 2005. Goitge dat, makkár vuogit geavahuvvojit ja justa masa doaimmain viggat, lea goitge čielggasnuvvan.
- Deattuhit dál eanet go doaimma álggus mánáid gullama ja sin oassálastima ovddideami. Jáhkán, ahte dat lea boahttevuođasnai dán doaimmahahkii gullevaš ášši, maid fas earát mánáid buresveadjimiin bargi instánssat eai nu doala oidnosis, mánáidáittardeaddji Maria Kaisa Aula árvvoštallá.
- Mánáid vásáhusat ja perspektiiva bohtet ovdan mánáide ja nuoraide dahkkon jearahallamiiguin ja čielggademiiguin. Maiddái olbmuid oktavuohtaváldimiiguin doaimmahat oažžu ođđa fáttáid mánáid ja nuoraid perspektiivvas.
- UN:a Máná vuoigatvuođaid soahpamuš addá kriteraid, maid bokte máná buori eallin geahčaduvvo, Aula deattuha

Bargoneavvun nana ákkastallamat

Suomas mánáidáittardeaddji bargu vuođđuduvvá oaivilváikkuheapmái, almmolaš ságastallamii ja argumeanttaid fápmui. Muhtun riikkain mánáidáittardeaddjit váldet beali maiddái ovttaskas mánáid ja bearrašiid váttisvuođaide, seamma ládje dego riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmoš mis dahká.
- Jos hálida oažžut áigái rievdadusaid, main lea guhkesáigásaš váikkuhus dasa, mo mearrideaddjit stáhta hálddahusas ja gielddaid dásis váldet vuhtii máná vuoigatvuođaid, de ferte beassat ráhkadusdási rievdadusaide, mánáidáittardeaddji dadjá.

Lága mielde Suomas mánáidáittardeaddji barggus deattuhuvvo váikkuheapmi eaige ovttaskas dáhpáhusat. Maria Kaisa Aula lea diđolaččat válljen strategalaš dási váikkuheami, vaikko mánnaperspektiivva oaččuheapmi mielde buot doaimmaide ja nuppe dáfus konkrehtalaš bohtosiid oažžun bistetge ná guhkit.
Mánáidáittardeaddjis eai leat goansttat čoavdit ovttatmano ovttaskas váttisvuohtadiliid mánáidsuodjalusas, fuolahanriidduid gieđahallamiin dehe skuvlagivssideamis. Dan sadjái geahččalit váikkuhit daidda láhkaásaheami ja ođđa mearridanrámmáid bokte. Geahččalit oažžut mearrideddjiid riikkabeivviin ja ministeriijain divodišgoahtit daid váttisvuođaid, maid midjiide boahtán reivvet ja mánáid oaivilat muitalit, son ákkastallá.
Mánáidáittardeaddji doaimmahagas leat muđuige gozuid nalde eaige dušše huma alcceseaset dehálaš áššiin. Vai nannešii iežas barggu váikkuhanfámu, de áittardeaddji geahcččala heivehit áigeguovdilis sáhkavuoruidis dan ektui, mii mearrádusdahkamis lea jođus.

Máná vuoigatvuođaid earáidnai áššelistui

Mánáidáittardeaddji virggi vuosttaš virgeolmmožin doaibmá Maria Kaisa Aula. Son govvida doaimmahaga álggahanbarggu rikkis ja kreatiivvalaš muhto seammás maiddái gáibideaddji bargun. Doaimmahahkii leat easka diibmá ožžon dasa álgoálggos plánejuvvon vihtta virggi.
- Gullat Eurohpá unnimus doaimmahagaide, ja vuordámušat leat ain hirbmat olu dan ektui olugo mis leat reurssat. Olu gártá prioriseret áššiid ja ii-dadjan lea váivi, Aula namuha.
Mánáidáittardeaddji lea iehčanas virgeolmmoš, man doaimmahat bargá almma riikkabeivviid ja ministeriija stivrema haga. Dat doaibmá goitge fierpmádahkan ovttas máŋggain sierra doibmejeddjiiguin.
- Fierpmádaga bokte sáhttit unnitnai doaimmahahkan oažžut olu áigái. Vuođđoulbmilin lea váikkuhit fierpmádagaid bokte ja oažžut máná vuoigatvuođaid eará instánssaid doaibmaplánaide ja áššelisttuide, Aula dadjá.

Mánáid áššedovdamuša bálvalusaid ovddidanbargui

Mánáidáittardeaddji váikkuhanbargu lea ain eanet čujuhuvvon gielddaide. Gielddaide lea dieđihuvvon máná vuoigatvuođain ja mánáidáittardeaddji almmustuhttimiin, main muitaluvvo mánáid ja nuoraid oaiviliin.
- Justa dál leat ovttas mánáid, nuoraid ja bearrašiid politihkkaprográmmain ordneme oktasaš skuvlejumiid gielddaid mearrideddjiide, main buktit ovdan evttohusaid, mo ovddidit mánáid ja nuoraid oassálastinvugiid ja doaibmankultuvrra, Aula muitala.
- Son lea áibbas sihkkar, ahte mearrideaddjit sáhttet dahkat buoret mearrádusaid go váldet albma ládje vuhtii mánáid oaiviliid. Su mielde mánáid oassálastinvejolašvuođaid buorideami ovdii lea vel oalle olu vuođđobargu dagakeahttá.
- Mánáid oassálastin lea máŋggaide gielddabargiide vel ođas ja amas, muhto skuvlendilálašvuođain lea suohtas oaidnit, go olbmot de gávnnahit ja fuobmájit, man olu mánáid dieđu sáhttá atnit ávkin mearrádusdahkamis.

Dehálaš reivvet njuolga olbmuin

Vaikko Suopma lea eará Davviriikkain ovddimus sajis, mii guoská máná vuoigatvuođaide ja buresveadjimii, de lea vel olu buorideapmi gielddaid bálvalusain mánáid perspektiivvas.
Mánáidáittardeaddji doaimmahahkii bohtet jahkásaččat čuđiid mielde oktavuohtaváldimat eandalii fuolastuvvan vánhemiin ja máttarvánhemiin, muhto maiddái mánáin ja nuorain alddiset.
- Lea dehálaš, ahte olbmot váldet midjiide njuolga oktavuođa. Dainna lágiin leat mielde árgabeaivvis ja dat maiddái váikkuha, maid mii barggusteamet deattuhit. Ulbmilin leage ovddidit sihke stáhtahálddahussii ja gielddaide buoret bálvalusaid, Aula dadjá.
Máŋggat oktavuohtaváldimat muitalit maiddái das, ahte hálddahus doaibmá sektoriid mielde iige das oidnojuvvo mánáid buresveadjin oppalašvuohtan.
- Anán dehálažžan ovddidit ođđa vugiid organiseret bálvalusaid sihke stáhta ja gielddaidnai dásis nu, ahte hálddahuslaš rájiid lea vejolaš rasttildit ja vuolggasadjin lea mánáid ja bearrašiid buorre, Maria Kaisa Aula deattuha.

Dárbu ođđalágan bálvalusaide

Suomas livččii dárbu ovddidit maiddái stáhta guovlohálddahusa oktavuhtii rávvenbálvalusa, mii vástidivččii buorebut olbmuid konkrehtalaš jearaldagaide máná vuoigatvuođain ovdamearkka dihte mánáidsuodjalussii ja skuvlii gullevaš áššiin dehe fuolaheaddjiriidduin.
- Eandalii skuvlaáššiin lea váttis čujuhit čielga instánssa, gosa oahppit dehe vánhemat sáhtášedje váttes diliin váldit oktavuođa. Skuvllas ii leat sosiála- ja pasientaáššeolbmo lágan virgeolmmoš muitaleame áššehasa vuoigatvuođain.
- Stáhta guovlohálddahusas sáhtášii leat rollan maiddái heivehit ja gávdnat čovdosiid čuolbmaáššiide skuvllas, dego givssideapmái ja skuvlamátkkiide gullevaš gažaldagaide, Aula smiehttá.
Aula mielas Suomas dárbbašuvvošedje maiddái vánhemiidda álkit vuogit addit máhcahaga sihke eiseválddiide ja njuolga mediai dakkár mediasisdoaluin, mat eai leat heivvolaččat mánáide. Livččii dehálaš, ahte olbmot dieđášedje, gosa váldit oktavuođa. Dáin áššiin bohtet olu jearaldagat mánáidáittardeaddjái. Golaheaddjidoaimmahaga ja gulahallanvirgedoaimmahaga bargu media ja máinnosteami gohccin ii leat leamaš nu máŋgasa dieđus.

Nana ja gierdevaš bargu buktá bohtosa

Vaikko váikkuheapmi riikkadási mearrideddjiide gáibida iežas áiggi, de leat mánáidáittardeaddji álgagat jo váikkuhan máná vuoigatvuođaid vuhtiiváldimii. Oktan konkrehtalaš áššin, man mánáidáittardeaddji lea lokten ovdan, Aula namuha vánhemiid alkohola geavaheami ja dan mánáide dagahan vahágiid.
- Das lea čuvvon ovdamearkka dihte dat, ahte sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija bargojoavku mearridan váldolinnjáid gárrenetniid dikšuibeassamis ja -rávvemis, vai riegádeddji máná dearvvasvuohta livččii suddjejuvvon, Aula namuha.
Mánáidáittardeaddji lea oasiltis maiddái ovddidan dieđuid čoaggima mánáide čuohcci veahkaválddis.
- Diibmá dahkkojuvvui vuosttaš mánáid oaffárdutkamuš, mas jerrojuvvui dáid vásáhusaid birra mánáin alddiset. Mielde ledje badjel 13 000 máná, Aula muitala.
Leat sádden dieđuid mearrideddjiide dain áššiin, mat mánáid iežaset mielas váikkuhit skuvlaburesveadjimii. – Ovdamerkka dihte ipmirduvvo dál buorebut, makkár mearkkašupmi lea mánáide ja mánáid mielas das, ahte skuvlašillju lea vuogas sin doaimmaide. Mánáid vuoigatvuohta oassálastit skuvlla árgabeaivvi mearrádusdahkamii lea mielde maiddái ođđa evttohusas vuođđooahpahusa kvalitehtakriteran, Maria Kaisa Aula namuha.

Mánnápolitihkka-doaba lea nanosmuvvan

Mánáidáittardeaddji lea doaibman mohtorin máná vuoigatvuođaid dovddusin dahkamis ja ožžon sierra instánssaid seamma beavddi gurrii hábmet oktasaš dieđihanstrategiija UN:a máná vuoigatvuođaid soahpamuša ávvujagi várás.
Mánáid oassálastimis lea maŋimustá mánáid, nuoraid ja bearrašiid politihkkaprográmma bokte šaddan duođalaš temá maiddái stáhtahálddahusas.
- Mánnápolitihkka lea doaban nanosmuvvan. Ovdalnai lea leamaš nuoraid- ja bearašpolitihkka, muhto dál lea maiddái mánnápolitihkka. Ná leat mánát dahkkon oainnusin maiddái hálddahusa gielas, muhto vai dat oidnošedje gielddabálvalusaid árgabeaivvis, de dat gáibida vel olu áiggi ja garra barggu, Marja Kaisa Aula árvvoštallá.
Hástalussan lea oažžut árvvoštallama mearrádusaid váikkuheamis mánáide sihke gielddaid ja stáhta mearrádusdahkama geavahagaide. Mánáid buresveadjima galggašii maiddái čuovvut jeavddalaččat ja čoaggit das dieđu mearrideddjiide.

Mánáid jurdagiin eanet energiija

Maria Kaisa Aula mielas mánáidáittardeaddji barggu buoremus bálká leat goitge deaivvadeamit mánáiguin. Son lea ilus go lean ožžon ráđđeaddin Suoma Mánáid Parlameantta.
- Mánáid iežaset oainnut ja ideat buktet energiija ja jáhku dán bargui. Mánát duođai máhttet buktit ovdan iežaset oainnuid go sidjiide fal addo dasa vejolašvuohta, son fuomášuhttá.
- Maiddái sáme- ja románamánáid buresveadjimii ja vuoigatvuođaid ollašuvvamii guoskevaš raporttat leat addán olu. Mánáid vástádusain lea sáhttán viežžat áššiid, maid deattuhit konkrehtalaš barggus.