Valituksen tekeminen YK:n lapsen oikeuksien komitealle

Lapsilla ja lapsiryhmillä on oikeus tehdä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöön­panoa valvovalle YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Lapsi tai lapsiryhmä voi tehdä komitealle valituksen, jos katsoo sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksella tai sen valinnaisilla pöytäkirjoilla tunnustettuja oikeuksiaan.

Lapsen oikeuksien komitea ottaa kantaa ja antaa tarvittaessa suosituksia tutkimiensa valitusten perusteella. Valitusoikeus perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaiseen pöytäkirjaan valitus­oikeudesta. Alla kuvataan pääkohdat yksilövalituksen tekemiseksi. Artiklat viittaavat valinnaisen pöytäkirjan sopimus­kohtiin.

Kuka voi tehdä valituksen?

5 artikla

  • yksityishenkilö eli lapsi itse
  • lapsiryhmä
  • joku muu henkilö lapsen tai lapsiryhmän puolesta, jos henkilöllä on siihen lapsen/lasten suostumus tai henkilö voi perustella, miksi hän toimii lapsen/lasten puolesta ilman suostumusta.

Mistä asiasta voi valittaa?

5 artikla

Valituksen voi tehdä asiasta, jossa valittajan mielestä Suomen valtio on loukannut jotain hänen oikeuttaan, joka on vahvistettu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tai sen valinnaisissa pöytäkirjoissa.

Valituksen voi tehdä oikeuden loukkauksesta, joka on tapahtunut 12.2.2016 jälkeen. Päivämäärä on valitus­menettelyn voimaantulo­päivä Suomessa.

Milloin voi valittaa?

7 artikla

Ennen kuin voi tehdä valituksen YK:n lapsen oikeuksien komitealle, on käytettävä kaikki olemassa olevat kansalliset oikeussuoja­keinot. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiasta on valitettu niin pitkälle kuin se Suomen lainsäädännön mukaan on mahdollista, yleensä korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Valituksen voi tehdä myös, jos asian käsittely esimerkiksi tuomioistuimessa kestää kohtuuttoman kauan tai jos ei ole käytettävissä tehokasta oikeussuoja­keinoa, jolla oikeuden loukkaus voitaisiin hyvittää.

Valitus lapsen oikeuksien komitealle on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun kaikki tehokkaat oikeussuoja­keinot on käytetty kotimaassa (esimerkiksi lopullinen ratkaisu on annettu korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa). Tästä voidaan poiketa, jos valituksen tekijällä on jokin pätevä syy, minkä vuoksi hän ei ole voinut tehdä valitusta aiemmin.

Lapsen oikeuksien komitea ei ota valitusta tutkittavaksi, jos se on jo aiemmin tutkinut saman asian tai jos asiaa käsitellään tai on käsitelty jossain muussa kansainvälisessä tutkinta- tai ratkaisu­menettelyssä. Lapsen oikeuksien komitea ei siis käsittele esimerkiksi sellaista valitusta, jonka Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuin on jo aiemmin ottanut käsiteltäväksi.

Miten valitus tehdään?

7 artikla

Valitus on tehtävä kirjallisesti englannin kielellä tai muulla YK:n virallisella kielellä, joita ovat arabia, espanja, kiina, ranska ja venäjä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on laatinut lomakkeen, jota käytetään valituksen tekemisessä. Lomakkeen kaikkiin kysymyksiin on tärkeää vastata huolellisesti. Valituksessa on kerrottava muun muassa, kenen oikeutta on loukattu, ja selitettävä tarkasti, mitä on tapahtunut.

Englanninkielinen lomake valituksen tekemistä varten YK:n verkkosivuilla (sisältää toimitus­osoitteen sekä lyhyet ohjeet)

Miten valitus käsitellään YK:n lapsen oikeuksien komiteassa?

9, 10 ja 11 artiklat

Kun valitus saapuu lapsen oikeuksien komitealle, komitea selvittää ensin, onko valitus sellainen, jonka se voi tutkia: onko valitus esimerkiksi tehty kirjallisesti, onko valituksessa valittajan nimi ja onko valitus perusteltu riittävästi.

Komitea pyrkii ensisijaisesti auttamaan asian osapuolia eli valittajaa ja sopimusvaltiota löytämään sovinto­ratkaisun. Jos sellainen löytyy, valituksen käsittely päättyy sovinto­ratkaisun hyväksymiseen. Muussa tapauksessa komitea jatkaa asian käsittelyä.

Valituksia käsitellään luottamuksellisesti YK:n lapsen oikeuksien komitean kokouksissa, joihin ei voi osallistua kukaan ulkopuolinen. Valitus käsitellään aina myös luottamuksellisesti sopimusvaltiossa, jolta komitea pyytää selvitystä valituksessa kerrotuista asioista.

Kun komitea on käsitellyt valituksen loppuun, se kertoo valittajalle ja sopimusvaltiolle asiasta omat kannanottonsa ja mahdolliset suosituksensa. Komitea voi esimerkiksi antaa suosituksen siitä, miten sopimusvaltio voisi hyvittää valittajalle oikeuden loukkauksen tai kuinka voitaisiin estää uudet samanlaiset oikeuden loukkaukset. Sopimusvaltion pitää kertoa komitealle kuuden kuukauden kuluessa, mihin toimenpiteisiin se komitean kannan­ottojen ja suositusten ansiosta on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä.

Mistä saa apua valituksen tekemiseen?