Lapsiasiavaltuutetun kirje kunnanjohtajille

Lapsiasiavaltuutetun kirje kunnanjohtajille Suomen kuntiin 1.10.2007

Arvoisa kunnanjohtaja,

Lähetän ohessa käyttöösi lapsiasiavaltuutetun toimintakertomuksen vuodelta 2006. Kertomuksessa esitellään vuonna 2005 perustetun lasten etua ja oikeuksia edistävän viranomaisen toimintaa. Lisäksi kertomus sisältää kymmenen asiantuntija-artikkelia, joissa arvioidaan monipuolisesti suomalaisten lasten hyvinvoinnin tilaa.

Kertomus löytyy myös verkkopalvelusta www.lapsiasia.fi. Toivon, että välität tiedon tahoille, jotka omassa kunnassasi vastaavat lasten palveluiden suunnittelusta sekä kuntalaisten hyvinvoinnin seurannasta.

Kertomuksessa kiinnitän huomiota tarpeeseen vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ehkäisevää työtä, oireiden tunnistamista sekä hoitoa. Tältä kannalta tärkeimmät viestini ovat seuraavat:

• Lasten mielenterveyttä suojaavat leikki ja luovuus. Lasten elämään tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista.
• Lasten elämään tarvitaan enemmän aikuisten kiireetöntä läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä.

Nämä tavoitteet koskevat sekä kotia että lasten muita kasvuympäristöjä päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana.

Kuuluuko lapsen ääni kunnassanne?

Lapsiasiavaltuutetun työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Suomessa sopimus on ollut voimassa vuodesta 1991. Sen mukaan lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa julkisessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun sekä riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, ja heillä on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi. Lapsilla tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita.

Sopimuksen velvoitteet näkyvät myös perustuslaissamme. Sen 6 §:n mukaan lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä. Heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sama velvoite kuulla lapsia ja nuoria on kirjattu myös nuorisolakiin.

Kuntien toimintatavat palveluissa ja päätöksenteossa ratkaisevat pitkälti lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen mahdollisuudet. Lapset ja nuoret ovat koulu-, kirjasto-, nuorisotyön ja liikuntapalveluiden tärkeitä asiakkaita, joilta saatava tieto on välttämätöntä palveluiden laadun varmistamiseksi.

Lastensuojelulaki tuo suunnitelmallisuutta

Vuoden 2008 alusta voimaan tuleva lastensuojelulaki velvoittaa kuntia seuraamaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tekemään talousarvioon sidotun suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä. Lastensuojelun käsitteellä tarkoitetaan laissa laajasti kaikkea lasten hyvinvointia edistävää ja pahoinvointia vähentävää työtä. Laki ei siis rajaa suunnittelua sosiaalityön yksilö- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun.

Hyvin monissa kunnissa ja kaupungeissa on tehty jo aikaisemmin lapsipoliittisia ohjelmia sekä muita lapset huomioon ottavia hyvinvointisuunnitelmia. Toivon Sinun osaltasi varmistavan, että lasten ja nuorten mielipiteitä kartoitetaan kuntasi hyvinvointisuunnittelussa perustuslain edellyttämällä tavalla.

Toimintakertomuksen sivuilta 58-63 löydät esimerkin selvityksestä, johon olemme koonneet 68 oppilaskunnan kautta lasten mielipiteitä arkiympäristöstään. Selvitys osoitti, että lapset haluavat vaikuttaa enemmän koulun arkeen. Kouluviihtyvyyttä lisäävät toimeliaat pihat, kauniit sisätilat, kiireetön ruokailu sekä ripeä puuttuminen koulukiusaamiseen. Puolet oppilaista arvioi tässä kyselyssä, että opettajilla ei ollut riittävästi aikaa kuunnella oppilaita kiireen ja suurten ryhmien takia.

Yhteistyöterveisin

Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu
mariakaisa.aula@stm.fi