Usein kysytyt kysymykset
Lapsiasiavaltuutettu on koonnut tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia liittyen erilaisiin lapsia ja nuoria koskeviin ongelmatilanteisiin.
Lapsiasiavaltuutettuun otetaan joskus yhteyttä yksittäisten lasten ja perheiden tapauksissa. Lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ottaa näihin kantaa.
Voit tehdä lastensuojeluilmoituksen lapsen asuinkunnan hyvinvointialueelle. Kiireellisessä tilanteessa voit soittaa hätänumeroon 112 tai hyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen. Hätänumeroon voit tehdä ilmoituksen myös silloin, kun lapsen kotikunta ei ole tiedossa.
Lisätietoa: Lastensuojeluilmoitus (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)
Jos epäilet, ettei oma lapsi voi hyvin erillään asuvan toisen vanhemman luona, mutta tilanne ei ole akuutti, tulee ensisijaisesti miettiä lapsen asumis- ja tapaamisjärjestelyt uudelleen. Vanhemmat voivat yhdessä neuvotella muutoksista sopimukseen asuinpaikkansa hyvinvointialueen lastenvalvojan luona. Jos yhteiselle sopimiselle ei ole edellytyksiä, tulee sopimusmuutosta hakevan vanhemman tehdä hakemus käräjäoikeuteen.
Jos olet tyytymätön lastensuojeluviranomaisen tai lastensuojelulaitoksen toimintaan, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä kyseiseen tahoon ja pyrkiä selvittämään tilannetta tai erimielisyyttä. Yhteyttä voi ottaa myös yksikön johtajaan. Lisäksi sinulla on käytössäsi oikeusturvakeinoja, joita ovat esimerkiksi muistutus ja kantelu. Katso lisätietoja oikeusturvakeinoista.
Voit myös ottaa yhteyttä hyvinvointialueen sosiaaliasiavastaavaan. Hänen tehtävänsä on antaa ohjausta ja neuvontaa asiakkaan oikeuksista. Hän voi myös auttaa muistutuksen tekemisessä ja neuvoa kantelun vireille laittamisessa.
Lastensuojeluviranomaisen päätöksestä voi yleensä valittaa. Esimerkiksi huostaanottoa koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lastensuojeluviranomaisen päätösten tulisi olla kirjallisia. Päätöksessä lukee myös, minne valitus tulee osoittaa ja minkä ajan kuluessa.
Lisätietoa: Päätökset ja muutoksenhaku lastensuojelussa (Thl.fi)
Vanhempien erotessa kannattaa paneutua lapsen tilanteeseen ja miettiä, miten arki järjestetään. Vanhemmat tekevät sopimuksen lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa.
Hyvinvointialueen lastenvalvoja avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatii vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan. Lastenvalvojan yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen tai kunnan verkkosivuilta.
Jos vanhemmat eivät pääse lapsen asioista sopimukseen, lastenvalvoja ei voi ratkaista asiaa. Joillakin alueilla on perheasioiden sovittelu, josta voi hakea tukea. Tilanteissa, joissa ei ole edellytyksiä yhteiselle sopimiselle, vanhemman on mahdollista hakea oikeudellista apua ja tarvittaessa tehdä hakemus käräjäoikeuteen.
Lapsen mielipiteen selvittäminen häntä koskevissa asioissa on tärkeää.
Sopimusten teon lisäksi vanhemmat ja lapset voivat hyötyä eroauttamisen palveluista.
Katso myös:
Lapsen asioiden järjestäminen avioeron jälkeen (Tuomioistuimet.fi)
Lisätietoja voit saada oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta. Katso esimerkiksi Helsingin kaupungin perheoikeudellisten palvelujen usein kysytyt kysymykset
Lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa antaa määräystä tai suositusta lapsen tapaamisista.
Jos toinen vanhempi ei noudata vanhempien tekemää ja sosiaalitoimen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen antamaa määräystä, voit tehdä tuomioistuimelle hakemuksen sopimuksen täytäntöönpanosta.
Oikeusapua voi tiedustella oman alueen oikeusaputoimistosta. Oikeusaputoimistojen yhteystiedot (oikeus.fi)
Suomen perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti (6 § 3 momentti).
Kuntalain mukaan kuntalaisilla, myös lapsilla ja nuorilla, on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (22 §, 26 §). Nuorisolain mukaan nuorilla on oikeus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa (24 §).
Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus on voimassa lakina. Sen mukaan hallintoviranomaisten on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu niissä toimissa, jotka koskevat lapsia (3 artikla). Lisäksi lasten näkemykset tulee selvittää ja ottaa ne huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (12 artikla). Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (2 artikla).
Kuntien ja kunnallisten toimijoiden tulisi huomioida toiminnassaan ja päätöksenteossaan lapsen oikeudet. Se ei aina toteudu täysimääräisesti.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaa varten YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut yleiskommentin nro 14. Sen mukaan lapsen edun määrittelemiseksi tulee ennen päätösten tekemistä arvioida niiden vaikutukset lapsiin (lapsivaikutusten arviointi). Kunnissa lapsen oikeuksien toteutumista pyritään tehostamaan esimerkiksi Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallilla.
Lisätietoa:
Muutoksenhaku toimielimen, esimerkiksi kunnanhallituksen päätökseen
Kuntaliiton ohjeet muutoksenhakuun
Laki lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
E. Iivonen & K. Pollari (2022). Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa.
Kouluverkkouudistuksesta tehdään päätös yleensä kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.
Perusopetuslakiin (628/1998) ei sisälly yksityiskohtaisia säännöksiä koulujen sijainnista tai kouluverkosta.
Lue myös vastaus tämän sivun edelliseen kysymykseen kunnan päätöksenteosta.
Lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa puuttua kunnalliseen päätöksentekoon tai ottaa kantaa yksittäisten kuntien toimiin.
Lisätietoa:
Kunnallisvalituksen tekeminen (Kuntaliitto)
Päätöksentekomenettely kouluverkon muutoksissa (Kuntaliitto)
Perusopetuslain (628/1998) mukaan kouluympäristön on oltava lapselle turvallinen. Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen vastuu oppilaiden turvallisuuden toteutumisesta.
Jos olet lapsi tai nuori ja sinua kiusataan tai kohdellaan epäasiallisesti koulussa joko toisen lapsen tai aikuisen toimesta, sinun kannattaa rohkeasti keskustella asiasta jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Voit puhua esimerkiksi vanhempasi tai jonkun koulun aikuisen (opettaja, ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja) kanssa. Tukea voit saada myös kavereilta ja ystäviltä, mutta on tärkeää ottaa joku aikuinen mukaan asian käsittelyyn. Katso myös alta ohjeet kantelun tekemisestä.
Jos olet lapsen huoltaja, vanhempi tai muu läheinen, kuuntele rauhassa lapsen kertomus kiusaamisesta tai epäasiallisesta kohtelusta. Suhtaudu rauhallisesti ja lasta kannustaen ja tukien, vaikka asia herättäisikin sinussa voimakkaita tunteita. Huoltaja voi tarvittaessa olla yhteydessä opettajaan, rehtoriin tai kunnan ylempään kouluviranomaiseen (esimerkiksi opetustoimen johtaja tai sivistysjohtaja). Tarvittaessa huoltaja voi olla yhteydessä myös poliisiin erityisesti silloin, jos epäilee, että kyse on mahdollisesti rikokseksi katsottavasta teosta tai toiminnasta.
Mikäli et ole tyytyväinen viranomaisen eli tässä tapauksessa koulun toimintaan tai saamaasi kohteluun lapsesi kiusaamisen tai epäasiallisen kohtelun selvittämisessä tai olet havainnut viranomaisen toiminnassa epäkohtia, on käytössäsi halutessasi oikeusturvakeinona kantelun tekeminen Lupa- tai valvontavirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Huom. Myös lapsi tai nuori itse voi tehdä kantelun.
Lisätietoa:
MLL:n ohje vanhemmille koulukiusaamiseen puuttumiseksi
Kantelun tekeminen Lupa- ja valvontavirastolle
Lupa- ja valvontavirasto: kasvatus ja vapaa-aika
Lapsen koulumatkoja tai koulupaikkaa koskevat päätökset ovat usein tärkeitä lapsen arjen kannalta. Molemmista päätöksistä voi valittaa eli hakea niihin muutosta, jolloin hallinto-oikeus tai ylempi viranomainen arvioi asian uudestaan.
Muutoksenhaun muoto riippuu asiasta:
- Koulumatkoihin annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
- Lapsen koulupaikan määräytymisestä annettuun päätökseen voit vaatia oikaisua Lupa- ja valvontavirastolta.
Lisätietoja:
Perusopetuslain (628/1998) mukaan kouluympäristön on oltava lapselle turvallinen.
Jos epäilet, että lapsen oikeus turvalliseen kouluympäristöön ei toteudu esimerkiksi koulurakennuksen heikon kunnon vuoksi, voit olla yhteydessä kunnan ylempään viranomaiseen, esimerkiksi opetustoimen tai sivistystoimen johtoon. Myös kunnan terveysviranomaiset neuvovat asiassa.
Kunnan toiminnasta opetustoimen asioissa on mahdollista tehdä kantelu Lupa- ja valvontavirastoon.
Lisätietoja:
Kantelu Lupa- ja valvontavirastolle
Aluehallintoviraston ohje koulurakennusten sisäilmasto-ongelmien käsittelyyn
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa saat neuvoja Pakolaisneuvonta ry:stä. Se on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Pakolaisneuvonta ry
Tietoa Suomesta ja maahanmuuttajille tarjottavista palveluista löydät useilla eri kielillä infoFinland.fi-verkkosivuilta.infoFinland.fi
Lisätietoa: Turvapaikka Suomesta (Maahanmuuttovirasto)
Harrastukset ovat monille lapsille mieluinen tapa viettää vapaa-aikaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus leikkiä ja viettää vapaa-aikaa sekä oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin. Vammaista lasta pitää tukea niin, että hän voi käydä harrastuksissa. Sopimus takaa lapsille oikeuden suojeluun kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta. Harrastustoiminnan järjestäjällä on ensisijainen vastuu lasten turvallisuuden toteutumisesta toiminnan aikana.
Harrastuksen järjestäjien on tärkeää ennaltaehkäistä lasten kiusaamista ja epäasiallista kohtelua harrastustoiminnassa sekä käsitellä jo syntyneitä tilanteita yhdessä lasten kanssa heidän näkemyksiään kuullen. Ennaltaehkäisyn keinoja on hyvä miettiä yhdessä lasten kanssa.
Lapsi tai nuori, jos sinua kiusataan tai kohdellaan epäasiallisesti harrastustoiminnassa joko toisen lapsen tai aikuisen toimesta, sinun kannattaa rohkeasti keskustella asiasta jonkun turvallisen aikuisen kanssa (esim. vanhempi, harrastuksen ohjaaja, valmentaja). Tukea voit saada myös kavereilta ja ystäviltä, mutta on tärkeää ottaa joku aikuinen mukaan asian käsittelyyn. Urheiluharrastuksissa käytettävissä on myös Väestöliiton Et ole yksin -palvelu (puhelut ja chat).
Lapsen huoltaja, vanhempi tai muu läheinen, kuuntele rauhassa lapsen kertomus kiusaamisesta tai epäasiallisesta kohtelusta. Suhtaudu rauhallisesti ja lasta kannustaen ja tukien, vaikka asia herättäisikin sinussa voimakkaita tunteita. Voit tarvittaessa olla yhteydessä harrastuksen ohjaajiin tai valmentajiin, harrastuksen järjestäjään (kuten seuran tai yhdistyksen puheenjohtajaan tai työntekijään) tai nimettyyn häirintäyhdyshenkilöön. Urheiluharrastuksissa käytettävissä on myös Väestöliiton Et ole yksin -palvelu (puhelut ja chat).
Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myös esimerkiksi lajiliittoon, keskusliittoon tai keskusjärjestöön. Monilla lasten harrastustoimintaa järjestävillä liitoilla ja yhdistyksillä on ilmoituskanavia, jonne voi ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta.
Urheiluharrastukseen liittyvästä epäasiallisesta kohtelusta voi ilmoittaa Suomen urheilun eettiseen keskukseen (SUEK ry).
Mikäli tilanteeseen liittyy syrjintää, voi olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
Lisätietoa:
Kaikille avoin eOppiva-koulutus: Lapsen oikeudet vapaa-ajalla ja harrastuksissa
Lapsiasiavaltuutettu: Turvallinen harrastaminen on lapsen oikeus
Lisätietoa urheiluharrastuksiin liittyen:
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Mainonnan eettinen neuvosto käsittelevät mainontaan liittyviä asioita.
Epäasiallisesta markkinoinnista voit tehdä ilmoituksen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Viraston verkkosivuilta löydät myös ohjeet palautteen antamisesta suoraan markkinoivalle yritykselle.
Mainonnan eettiseltä neuvostolta voit pyytää lausuntoa siitä, onko markkinointi hyvän tavan vastaista. Hyvän tavan vastainen mainos voi olla vaikkapa lapsille sopimaton tai syrjivä. Yksityishenkilö voi tehdä pyynnön maksuttomasti sähköisellä lomakkeella. Lausuntopyyntö pitää perustella.
Lisätietoa:
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Mainonnan eettinen neuvosto: Lausuntopyyntö
Elokuviin ja muihin kuvaohjelmiin liittyvissä asioissa saat neuvoja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Se edistää mediakasvatusta, valvoo kuvaohjelmien tarjoamista, kouluttaa kuvaohjelmaluokittelijoita ja valvoo heidän toimintaansa.
Kavin verkkosivuilta saat tiedot tahoista, joille voi antaa palautetta mediasta. Ohjeita palautteen antamiseksi löydät elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien sisällöistä, televisio-ohjelmien lähetysajoista ja ikärajoista, tallenteiden myynnistä ja levityksestä, internetistä, mainonnasta, lehtikirjoituksista ja journalismista sekä kilpailu- ja kuluttajaviraston toimialaan kuuluvista asioista.
Videopelien ikärajat on usein määritelty kansainvälisesti eurooppalaisella Pegi-merkinnällä. Tällaisia ikärajoja koskevissa kysymyksissä voit olla Kavin lisäksi suoraan yhteydessä Pegi-organisaatioon. Pegi tarjoaa tietoa videopelien ikäsuosituksista ja niiden sisällöstä.
Lisätietoa:
Lapset kuulevat ja näkevät sota-, väkivalta ja onnettomuusuutisia erilaisista medialähteistä sekä keskustelevat uutisista myös keskenään. Uutisten näkemistä ei voi eikä aina ole tarkoituksenmukaistakaan kokonaan estää. Lapsi voi jopa ahdistua siitä, että maailmassa esimerkiksi soditaan tai jossakin koulussa on ollut väkivaltatilanne eikä vanhempi näytä tietävän asiasta mitään.
Lapselta voi kysyä, onko hän kuullut asiasta. Jos on, voi kysyä, mitä hän siitä ajattelee. Tietoa ei kannata tuputtaa, ellei asia vaivaa lasta. Aikuisen on tärkeää olla kuulolla ja korjata tarvittaessa lapsen tulkintoja, jotka voivat aiheuttaa pelkoa. On tärkeää pysyä turvallisena aikuisena ja antaa lapsen reagoida, vaikka hieman oudostikin, esimerkiksi nauramalla. Mieltä järkyttävien uutistenkin keskellä on hyvä pitää kiinni normaaleista arjen rutiineista.
Jos aikuinen ei tiedä jotakin, tietoa voidaan hankkia lapsen kanssa yhdessä. Tällaiset keskustelut ovat myös mahdollisuus harjoitella kriittistä medialukutaitoa ja kiinnittää huomiota siihen, miten uutisointiin liittyy vaikuttamista ja propagandaa.
Aikuisen on tärkeää tunnistaa omat tunteensa uutisoinnin äärellä. Voimakkaat pelot pitää käsitellä toisen aikuisen kanssa, jotta niitä ei tule siirtäneeksi lapselle. Jos kaipaat keskusteluapua, ota yhteyttä esimerkiksi:
- Vanhempainpuhelin ja vanhempainnetti
- Mieli ry:n Kriisipuhelin
- Oman kunnan tai hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisikeskus
Lisää ohjeita siitä, kuinka keskustella lapsen kanssa häntä mahdollisesti järkyttävistä uutisista löydät täältä:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Miten puhua lapsen ja nuoren kanssa sodasta?
Pelastakaa Lapset ry: Näin tuet lasta tai nuorta kriisitilanteessa
Pelastakaa Lapset ry: Kriisitilanteen kohtaaminen – selkokielinen sivu
Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Lapsi uutistulvassa
Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Väkivaltauutisista puhuminen lapsen kanssa
Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Onnettomuusuutisista puhuminen lapsen kanssa
Kriisi on yleensä äkillinen ja yllättävä tapahtuma, joka voi aiheuttaa sinussa erilaisia tunteita ja reaktioita. Maailmalla tapahtuvat sodat tai kotimaassa tapahtuvat onnettomuudet tai väkivaltatilanteet sekä niistä näkemäsi uutiset voivat mietityttää sinua. Voit kohdata kriisin myös omassa elämässäsi. Kriisin yhteydessä on yleensä hyödyllistä keskustella jonkun aikuisen kanssa ja hakea tarvittaessa apua.
Muistathan: kiireellisissä hätätilanteissa soita aina 112.
Voit jutella huolistasi läheistesi lisäksi myös esimerkiksi koulukuraattorin, terveydenhoitajan, opettajan tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Lisäksi on olemassa seuraavia lapsille ja nuorille tarkoitettuja puhelinpalveluja, verkkosivustoja ja chattejä.
Nuortennetti on MLL:n tarjoama maksuton palvelu lapsille ja nuorille. Nuortennettiin voit soittaa, kirjoittaa tai chatata. Palvelussa voi kysyä nimettömänä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta.
Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. MLL:n tarjoama palvelu on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Puhelu on ilmainen ja yhteyttä voi ottaa nimettömästi. Puheluita ei tallenneta.
Nuorten nettisivuilla on Väestöliiton palvelut nuorille: chattejä, Poikien puhelin ja tietoa murrosikään, seksuaaliseen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä aiheista
Apuu-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 7–15-vuotiaille. Apuu-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavista kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät SOS-Lapsikylän ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Apuu-chat on auki joka päivä klo 9–22.
Sekasin-chatissa on valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille. Sekasin-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Sekasin-chat on auki ma–pe klo 9–24 ja la–su klo 15–24.
Nuorten Turvasatama tarjoaa tukea Discordissa lastensuojelun asiakkaina oleville ja olleille lapsille ja nuorille
Pelastakaa Lasten Netari eli nettinuorisotalo
Varhaiskasvatuksen valvonta on kuntien ja Lupa- ja valvontaviraston yhteistyötä.
Varhaiskasvatuslakiin perustuen kunnan tulee valvoa myös alueellaan järjestettävää yksityistä varhaiskasvatusta. Kunnan pitää varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut edellytykset. Jos kunta havaitsee alueensa yksityisessä palvelutuotannossa ongelmia, sen on aloitettava valvontatoimet viipymättä. Kunta saa järjestää valvonnan haluamallaan tavalla.
Lupa- ja valvontavirasto valvoo kuntien toimintaa ja ohjaa varhaiskasvatusta. Lupa- ja valvontavirasto valvoo varhaiskasvatusta ilmoitusten ja ilmenneiden epäkohtien perusteella. Lupa- ja valvontaviraston tehtävänä on myös kantelujen käsittely.
Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan tulee myös itse laatia omavalvontasuunnitelma. Se tulee pitää julkisesti nähtävänä, ja palveluntuottajan tulee seurata sen toteutumista.
Lisätietoa:
Lupa- ja valvontavirasto: varhaiskasvatuksen valvonta
Ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, jos koet tulleesi syrjityksi tai havainnut, että jotakuta muuta syrjitään jonkin henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi
- etninen alkuperä
- kansalaisuus
- uskonto
- vakaumus
- mielipide
- poliittinen toiminta
- perhesuhteet
- terveydentila
- vammaisuus
- seksuaalinen suuntautuneisuus.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu neuvoo asiakkaita ja selvittää yksittäisiä tapauksia sekä avustaa oikeusasioissa.
Otamme osaa. Surun lisäksi huoltajalla on monia lapseen liittyviä käytännön asioita hoidettavana. Esimerkiksi etuuksista, perinnönjaosta ja lapsen asemasta kuolinpesän osakkaana, tuesta, avusta ja palveluista sekä kuolemasta kertomisesta lapselle on koottu opas Suomi.fi-palveluun.
Auttavien tahojen yhteystietoja löytyy kokoamaltamme Auttavat tahot -sivulta.
Lapsi tai nuori, voit jutella vanhempasi kuolemasta ja siihen liittyvistä asioista läheistesi lisäksi myös esimerkiksi koulukuraattorin, terveydenhoitajan, opettajan tai muun luotettavan aikuisen kanssa. He ohjaavat sinut myös tarvittaessa jonkun muun avun tai palvelun piiriin. Lisäksi on olemassa useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja puhelinpalveluja, verkkosivustoja ja chattejä, joihin voi olla yhteydessä, jos kaipaa keskusteluseuraa. Löydät niiden yhteystiedot kokoamaltamme Auttavat tahot -sivulta.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto tapasi lapsia ja nuoria, joiden vanhempi on kuollut. Lapset ja nuoret kertoivat saaneensa tärkeää tukea lemmikkieläimiltä, omalta perheeltään, omasta kodista, kavereiltaan ja ammattilaisilta kuten koulupsykologilta, opettajalta tai vertaisryhmästä. Heitä oli auttanut myös yhdessä olo, yhteinen tekeminen ja keskustelut toisten kanssa. Kouluun ja muuhun normaaliin arkeen palaaminen pian menetyksen jälkeen koettiin hyväksi, samoin kuin opettajan tai muiden ihmisten pienet ja luontevat huomioinnit. Tapaamisen muistio on luettavissa Lasten ja nuorten tapaamiset -sivulla (vuoden 2022 kohdalla).