Lausunto
Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten verkkoympäristöjen vastuullisuuden ja luotettavuuden turvaamisesta (EU Kids Act)

Viite: Liikenne- ja viestintävaliokunta keskiviikko 18.11.2026 klo 11.15 / U 80/2026 vp / Asiantuntijapyyntö

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi valtioneuvoston kirjelmää yleissopimuksen näkökulmasta.

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Lapsiasiavaltuutettu pitää asetusehdotuksen tavoitteita tärkeänä ja kannattaa u-kirjeessä esitettyä valtioneuvoston kantaa jatkoneuvotteluihin.
  • Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että ensisijainen toimenpide verkkoympäristön turvallisuuden edistämiseksi on puuttua lapsille haitallisiin ominaisuuksiin, kuten riippuvuutta aiheuttavaan suunnitteluun ja suosittelujärjestelmien toimintaan.
  • Palveluun pääsyn osalta lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotuksen mukaista porrastettua lähestymistapaa parempana kuin kategorisia ikärajoja.
  • Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi digitaaliset ympäristöt ovat lapsille tärkeitä keinoja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Sääntely ei saa rajoittaa tarpeettomasti sosiaalisia suhteita ja lasten oikeutta yksityisyyteen sosiaalisissa suhteissa.  
  • Lapsiasiavaltuutettu pitää kansallisen harkintavallan sallimista vanhempainvastuun kysymyksissä tärkeänä.
  • Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että suostumusta koskevassa kansallisessa sääntelyssä määritellään riittävän tarkasti erilaiset huoltajuustilanteet, jotka ovat mahdollisia lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla. Erikseen tulee myös huomioida lastensuojelun piirissä olevien lasten oikeuksien toteutuminen.
  • Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että neuvotteluissa tulisi kiinnittää huomioita myös siihen, että lapset käyttävät digitaalisia palveluja usein tilanteissa, joissa he eivät ole omien vanhempiensa tai esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon ammattilaisten valvonnassa.

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten verkkoympäristöjen vastuullisuuden ja luotettavuuden turvaamisesta (COM(2026) 681 final) on tarkoitus vahvistaa alaikäisten suojelua digitaalisissa palveluissa säätämällä EU:n laajuisesti porrastetusta pääsystä sosiaaliseen mediaan sekä velvoittamalla digitaaliset palvelut ja tekoälyjärjestelmät suojelemaan alaikäisiä riippuvuutta aiheuttavalta suunnittelulta, suosittelujärjestelmien haitalliselta toiminnalta ja epätoivotuilta yhteydenotoilta. 

Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotuksen tavoitteita erittäin tärkeänä. Lapsilla on oikeus suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta, hyväksikäytöltä ja kaltoinkohtelulta (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 19 artikla). Toisaalta lapsella on myös oikeus tietoon (13 ja 17 artiklat), oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä (15 artikla), oikeus yksityisyyteen (16 artikla) ja oikeus osallistua itseään koskeviin asioihin (12 artikla). Kaikessa lapsia koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa on ensisijaisena harkintaperusteena oltava lapsen etua (3.1 artikla). Nyt käsiteltävänä olevaan ehdotukseen liittyy myös eurooppalaista digitaalista identiteettiä koskeva eDIASa-asetus sekä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä annettu CSAM-asetusehdotus. Lapsiasiavaltuutettu viittaa soveltuvin osin edellä mainituista asetuksesta ja asetusehdotuksesta aiemmin antamiinsa lausuntoihin liikenne- ja viestintävaliokunnalle ja hallintovaliokunnalle. [1]  

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa u-kirjeessä esitettyä valtioneuvoston kantaa (kohta 9), mutta esittää siihen muutamia tarkentavia huomautuksia. 

Lapsiasiavaltuutettu korostaa valtioneuvoston kannan mukaisesti, että ensisijainen toimenpide verkkoympäristön turvallisuuden edistämiseksi on puuttua lapsille haitallisiin ominaisuuksiin, kuten riippuvuutta aiheuttavaan suunnitteluun ja suosittelujärjestelmien toimintaan. Valtioneuvoston tavoin lapsiasiavaltuutettu katsoo, että ehdotuksen soveltamisalan tulee olla tarkoituksenmukainen suhteessa ehdotuksen tavoitteisiin ja palvelujen aiheuttamiin riskeihin. Valtioneuvosto korostaa tässä kohdin erityisesti sitä, että julkisen sektorin osallistumis- ja kuulemispalvelujen tai kansalaisjärjestöjen lapsille ja nuorille suunnattujen auttamispalvelujen toimintaedellytyksiä ei tulisi heikentää.

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että digitaaliset ympäristöt ovat lapsille tärkeitä keinoja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Sääntely ei saa rajoittaa tarpeettomasti sosiaalisia suhteita ja lasten oikeutta yksityisyyteen sosiaalisissa suhteissa.   

Valtioneuvoston tavoin lapsiasiavaltuutettu suhtautuu varauksella ikärajojen asettamiseen ja iänvarmennukseen. Palveluun pääsyn osalta lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotuksen mukaista porrastettua lähestymistapaa parempana kuin kategorisia ikärajoja. Kuten valtioneuvosto toteaa, ikärajat ovat kierrettävissä ja voivat johtaa kielteisiin vaikutuksiin kaikenikäisten käyttäjien perus- ja ihmisoikeuksien sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Valtioneuvosto katsoo, että neuvotteluissa tulee tarkastella muun muassa huoltajien harkintavallan lisäämistä palvelujen käyttöön liittyvien rajoitusten osalta sekä varmistaa, ettei huoltajien hallintatoiminnoista tulisi liian raskaita tai vaikeakäyttöisiä. Lisäksi valtioneuvosto korostaa yksityiselämän ja henkilötietojen suojan varmistamisen tärkeyttä.

Valtioneuvoston kantana on, että asetusta ei tulisi tulkita siten, että se harmonisoisi vanhempainvastuun aineellisoikeudellista sisältöä, ja että jäsenvaltioiden tulisi voida määritellä kansallisen lainsäädännön perusteella, kenellä on oikeus antaa asetuksessa tarkoitettu suostumus alaikäisen puolesta. Lapsiasiavaltuutettu pitää kansallisen harkintavallan sallimista näissä kysymyksissä tärkeänä. Euroopan tasolla valtiot säätelevät vanhempainvastuusta sekä ikärajoista eri yhteyksissä eri tavoin, joten lainsäädännön koherenttiuden säilyttämiseksi kansallisen liikkumavaran salliminen on välttämätöntä. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että myös huoltajien harkintavallan korostaminen on perusteltua, ja painottaa valtioneuvoston tavoin, että neuvotteluissa on huomioitava, että lapset elävät hyvin moninaisissa perheissä ja heidän elämäntilanteensa voivat olla hyvin erilaisia.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että suostumusta koskevassa kansallisessa sääntelyssä määritellään riittävän tarkasti erilaiset huoltajuustilanteet, jotka ovat mahdollisia lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) nojalla. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että mainitussa laissa säädetään pääsääntönä huoltajien yhteistoimintavelvoitteesta, joten sääntelyssä on tärkeää huomioida myös tilanteet, joissa lapsen huoltajat ovat erimielisiä asiasta. Valtioneuvosto mainitsee kannassaan tässä kohdin myös lastensuojelutilanteet. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että neuvotteluissa ja kansallisessa lainsäädännössä huomioidaan erikseen lastensuojelun piirissä olevien lasten oikeuksien toteutuminen. Näissä tilanteissa suostumuksesta tulisi ensisijaisesti päättää lapsen edun mukaisesti ja yhteisymmärryksessä lapsen huoltajien ja lapsen asioista sijaishuollossa vastaavien ammattilaisten kanssa (lastensuojelulaki 417/2007, 45 §).

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että neuvotteluissa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, että lapset käyttävät digitaalisia palveluja usein tilanteissa, joissa he eivät ole omien vanhempiensa tai esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon ammattilaisten valvonnassa. Lapset käyttävät digitaalisia palveluja esimerkiksi koulussa ja kirjastoissa, ja he käyttävät niitä myös toisensa laitteilla. Huoltajilla on näissä tilanteissa rajalliset mahdollisuudet valvoa ja puuttua lastensa pääsyyn heille haitallisiin digitaalisiin palveluihin.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää lopuksi huomiota siihen, että Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat julkaisseet vasta tänä vuonna lasten digisuositukset, jotka koskevat lasten vapaa-aikaa. Suositukset on laadittu eri ikäryhmille (alle 2-vuotiaat, 2–5-vuotiaat, 6–10-vuotiaat ja 11–13-vuotiaat). [2] Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että asetusehdotuksessa esimerkiksi alaikärajaksi on määritelty 3 vuotta. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että jatkossa suosituksissa ja mahdollisissa muissa ohjeistuksessa ikärajat yhteensovitetaan sääntelyn mukaisiksi.

Jyväskylä, 16.11.2026

Elina Pekkarinen                                                                   Merike Helander

lapsiasiavaltuutettu                                                             juristi


[1] Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle rajat ylittävää sähköistä tunnistamista, luottamuspalveluita ja eurooppalaista digitaalista identiteettiä koskevaa EU:n asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. LAPS/65/2026, 22.5.2026.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle valtioneuvoston kirjelmään (U 69/2022 vp) Euroopan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä (COM(2022) 209 final) liittyvästä jatkokirjelmästä UJ 20/2025 vp. LAPS/118/2025, 17.9.2025.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan liikenne- ja viestintä­valiokunnalle valtio­neuvoston kirjelmään (U 69/2022 vp) Euroopan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaali­väkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä (COM(2022) 209 final) liittyvästä jatko­kirjelmästä UJ 2/2025 vp. LASP/45/2025, 17.4.2025.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan hallinto­valiokunnalle ja liikenne- ja viestintä­valiokunnalle valtio­neuvoston kirjelmästä (U 69/2022 vp) Euroopan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaali­väkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä (COM(2022) 209 final). LAPS/119/2024 ja LAPS/122/2024, 11.10.2026.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan liikenne- ja viestintä­valiokunnalle valtio­neuvoston kirjelmästä (U 69/2022 vp) Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaali­väkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä (COM(2022) 209 final). LAPS/6772022, 26.9.2022.

[2] Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansalliset suositukset 0–13-vuotiaille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ks. myös https://thl.fi/nakemyksemme/digisuositukset-edistavat-lasten-ja-nuorten-hyvinvointia

Lisää ajankohtaisia