Lasten Parlamentti haluaa vaikuttaa: eniten sanottavaa kouluruoasta ja opetuksesta
Kouluruuan parantaminen, kouluaineiden valinnaisuus ja oppilaiden kuuleminen koulussa ja laajemminkin kotikunnassa nousivat tärkeimmiksi asioiksi lapsiasiavaltuutetun kyselyssä Suomen Lasten Parlamentin jäsenille. Näiden lisäksi paljon mainintoja sai myös perheiden arjen tukeminen. Joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että asiat ovat Suomessa aika hyvin. Lapsiasiavaltuutettu ottaa lasten mielipiteet huomioon toiminnassaan.
Lapsiasiavaltuutettu kysyi Suomen Lasten Parlamentin joulu-marraskuun 2010 istuntoihin osallistuneilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta, mitä lapsiasiavaltuutetun olisi hyvä tietää lasten elämästä, mitä asioita hän voisi kertoa päättäjille, mitkä asiat lapsilla ovat hyvin ja missä olisi vielä parantamisen varaa. Vastanneet saivat valita aihealueen vapaasti itseään mietityttävistä asioista. Lapset sekä myös istuntoihin osallistuneet aikuiset kirjoittivat viidessä alueellisessa istunnossa yhteensä 132 terveistä lapsiasiavaltuutetulle.
Kouluruoka ja lasten vaikuttaminen koulussa
Toistuvimmat aiheet terveisissä koskivat kouluruoan tärkeyttä ja lasten kuulemista ja mielipiteiden huomioimista etenkin koulussa. Lapsiasiavaltuutetun esittelypisteellä oli esillä muun muassa kouluruokakyselytyökalu, joka on saanut paljon positiivista palautetta lapsilta ja aikuisilta. Ruoka-asia tulikin esille 26 terveisessä. Vastaajat muistuttivat ruoan tärkeydestä tai toivoivat kouluruokaan parannusta lisäämällä resursseja ja selvittämällä lasten mielipiteitä.
”Kouluruoka on liian huonolaatuista. Ja hyvät ruokalajit on poistettu listasta. Kouluruokaan tarvitaan lisää resursseja.”
”Parantakaa kunnolla sitä kouluruokaa! ☺ Kuunnelkaa lapsia ja koittakaa ymmärtää meitä lapsia (= Tehkää kunnolla töitä! =)”
Myös oppimisen tukemiseen toivottiin lisää resursseja. Kouluasioihin liittyvästä 25 toiveesta reilu kolmannes (10) liittyi valinnaisaineiden, kuten liikunnan ja taideaineiden, saatavuuteen jo alakoulussa. Muita toiveita olivat muun muassa opettajien asenteiden muuttaminen oppilaiden kuulemiseksi, läsnäolevampaa kouluterveydenhoitoa, turvallinen koulumatka, paremmat oppimateriaalit, sekä pienet ryhmäkoot ja kyläkoulujen säilyttäminen. Lapsiin kohdistuvat säästötoimenpiteet koettiin tulevaisuuden kannalta kannattamattomiksi.
”Koulupäivät ok, aikaiset herätykset, ei kiva. Liikuntaa enemmän ja toivon päteviä opettajia. Eipä paljoa muuta.”
”Kouluterveydenhuolto voisi olla pitempään kun on vaan 8-10.”
Kiusaamiseen kaivattiin puuttumista (11). KiVa-kouluhanketta ja muita samankaltaisia projekteja pidettiin suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä lisäävinä.
”Lasten kuulemista kiusaamisasioissa pitäisi kehittää.”
Lisää kuulemista, harrastuspaikkoja ja -toimintaa
Lasten kuulemista toivottiin kehitettävän kaiken ikäisten lasten suhteen, monessa eri asiassa, monin eri tavoin. Vastauksista 19:ssä korostettiin lapsen mielipiteen kysymisen tärkeyttä. Kuuleminen yhdistettiin lasten hyvinvointiin, luoviin ideoihin sekä tasa-arvoisuuteen.
”Lapsien on parempi olla kun he saavat itse antaa oman mielipiteen.”
Konkreettisina, kehittämistä kaipaavina asioina korostuivat liikuntapaikkojen, harrastusmahdollisuuksien ja -ajan puute (15). Tärkeänä pidetään niin leikkipaikkojen kunnossapitoa kuin harrastustoiminnan monimuotoisuuttakin.
”Lapset tahtovat liikuntapaikkoja ja ryhmiä, ja kaikenlaista ryhmätoimintaa.”
Tusina (12) vastanneista kommentoi Suomen Lasten Parlamenttia ja istuntoja pitäen niitä erittäin tarpeellisena hyvinä keinoina vaikuttaa. Parlamenttitoiminnan toivottiin vakiintuvan yhä useampaan kuntaan.
”On hyvä, että lapsia kuullaan lastenparlamentin avulla ja muillakin tavoin. Mehän ollaan tulevaisuuden aikuisia.”
Lasten ja perheiden tukeminen ennaltaehkäisevästi
Moni vastaajista (19) oli huolissaan lasten yksinäisyydestä, aikuisen puutteesta tai ongelmaperheiden tukikeinoissa lapsen huomiotta jättämisestä. Ongelmiin kaivataan enemmän ennaltaehkäisevää otetta, jotta lapsella olisi tutut ja turvalliset elinolot. Vastauksissa korostui nykykulttuurin aikuispainotteisuuden aiheuttamat paineet ja turvattomuuden tunne, kuten esimerkiksi päihteet, internet ja kilpailu.
”Kaikilla lapsilla pitäisi olla turvallinen koulutie.”
”Olisi hyvä tietää, mitä lapsille Suomessa oikeasti kuuluu. Joillakin asiat on oikeasti tosi hyvin, mutta joillakin lapsilla ei ole. Osa joutuu esim. olemaan yksin kotona monta tuntia, kun vanhemmat on työssä tai jotkut eivät käy töissä ja silti lapset on yksin.”
”Mielestäni valtion rahat käytetään aivan väärin. Esim: Ongelmaperheissä lapset laitetaan lastenkoteihin ja sijaiskoteihin, ja niihin menee paljon rahaa. Ne rahat voisi käyttää ongelman aiheuttajien hoitoon, mikäli tälle on tarvetta, esim. alkoholismi vanhemmille. Lisäksi myös alle 12-vuotiaita pitäisi kuunnella tällaisissa asioissa. Tämä asia on mielestäni todella tärkeä, ja siitä riippuu monen lapsen ja nuoren terveys esim: päihteisiin liittyen. Joten toivon, että otat myös minun mielipiteeni vakavasti.”
”Kaikki lapset on lapsia, vaikka kuinka esittäisivät.”
”On lottovoitto syntyä Suomeen”
Muutama (7) toivoi kyselyjä lisää. Vastaajat kaipasivat selvityksiä muun muassa koulu- ja kotimaailmasta ja esimerkiksi siitä miten hyvin lapset tuntevat eri vaikuttamiskeinot. Toisaalta moni vastaaja (15) totesi, että Suomessa on asiat ihan hyvin. Moni vertasi Suomea köyhiin maihin; esimerkiksi oikeutta ilmaiseen koulunkäyntiin ja puhtaaseen veteen arvostetaan.
”Minusta kouluruokakysely oli tosi hyvä ja toimiva idea. Toivoisin lisää kyselyitä esim. koulukiusaamisesta ja siitä, millaista lapsilla on kotona.”
”Onneksi Suomen lapset saavat käydä koulua ja syödä lämpimän ruoan joka päivä!”
Taustaa syksyn 2010 SLP-istuntojen kyselystä
Lapsiasiavaltuutettu keräsi Suomen Lasten Parlamentin istunnoissa marras joulukuussa 2010 lapsilta ja aikuisilta avoimella kyselyllä kuulumisia. Samalla vastanneet saivat osallistua arvontaan. Palkinnoksi arvottiin yhteensä kymmenen lapsiasiavaltuutetun T-paitaa. Kysely-/arvontalomakkeen täytti yhteensä 274 lasta, nuorta ja aikuista, joista noin puolet (132) lähetti terveisiä tai toivomuksia lapsiasiavaltuutetulle. Terveisten lisäksi vastauksista 79 osallistui vain arvontaan ja 63 lähetti ainoastaan onnitteluja. Osa onnitteluista ja terveisistä on luettavissa Lasten sivuilla.