Lapsiasia­­valtuutetun lausunto sisä­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalais­lain muuttamisesta

Viite: VN/20723/2026

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi luonnosta hallituksen esitykseksi yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 9.10.2026.

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalais­lakia. Säilöönoton perusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälässä huomioitaisiin paluuasetuksen voimaantulo.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (EU-pakti) täytäntöönpanon yhteydessä lapsiasiavaltuutettu totesi eduskunnan hallintovaliokunnalle, että vastaanottodirektiivin nojalla tehdyt muutokset, tai pikemminkin muutosten tekemättä jättäminen, eivät vastanneet lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja vastaanottodirektiivin vaatimuksia lapsen edun huomioimisesta säilöönoton yhteydessä. [1]

Vastineessaan hallintovaliokunnalle annettuihin lausuntoihin sekä perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan lausuntoihin sisäministeriö totesi seuraavaa lasten säilöönottoon liittyen: ”Ulkomaalaislain säilöönottoa koskeva sääntely on tarkoitus käydä läpi ja ehdottaa tarpeellisia muutoksia osana EU:n paluuasetuksen täytäntöönpanoa.” [2]

Nyt käsillä olevassa paluuasetusta koskevassa hallituksen esitysluonnoksessa, jossa tehdään muutoksia nimenomaisesti säilöönottosääntelyyn, ei arvioida säilöönottoa koskevia lainkohtia lapsen oikeuksien kannalta. Ylipäätään esityksessä ei arvioida sen vaikutuksia lapsiin vaan tyydytään toteamaan, ettei ehdotetuilla muutoksilla arvioida olevan suoraa vaikutusta lapsiin (s. 12).

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että velvollisuus arvioida lakiesitysten vaikutuksia lapsiin ulottuu kaikkiin lainsäädäntöhankkeisiin. [3] Oikeudellinen velvollisuus huomioida lapsen etu ensisijaisena harkintaperusteena koskee kaikkia lapsiin suoraan tai välillisesti vaikuttavia toimia. [4]

Lapsiasiavaltuutettu olisi nähnyt synergiaetuja siinä, että EU-sääntelystä johtuvat muutostarpeet säilöönottosääntelyyn olisi tehty ja arvioitu viimeistään tässä yhteydessä. Vastaanottodirektiivin edellyttämät muutokset lasten säilöönottoon arvioitaneen kuitenkin jatkovalmistelussa.

Lapsiasiavaltuutettu toistaa jälleen tässä yhteydessä, että ulkomaalaislain 6 §:n mukainen erityisen huomion kiinnittäminen alaikäisen etuun ja 122 §:n mukaiset säilöönoton edellytykset eivät vastaa vastaanottodirektiivin 13 artiklaa, jonka mukaan säilöönoton on arvioitava olevan alaikäisten edun mukaista.

Kyse on loppujen lopuksi kuitenkin hyvin yksinkertaisesta asiasta: vastaanottodirektiivin mukaisesti ulkomaalaislakiin olisi voinut lisätä lasten säilöönotolle edellytyksen ”kun on arvioitu säilöönoton olevan alaikäisten edun mukaista”. Pidemmän kaavan kautta olisi vielä voitu muuttaa ulkomaalaislain 6 §:n lapsen edun arviointia vastaamaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan sanamuotoja. Tämäkin on lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan lähinnä teknisluonteinen kysymys, jonka perusteluiksi olisi riittänyt sääntelyn yhdenmukaistaminen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-sääntelyn kanssa. 

Jyväskylässä 9.10.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, juristi

---

[1] Ks. Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi HE 52/2026 vp, LAPS/59/2026, 7.5.2026.

[2] Sisäministeriön vastine eduskunnan hallintovaliokunnalle, 20.5.2026, s. 14.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohta 31.

[4] CRC/C/GC/14, kohta 19.