Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 12 a §:n muuttamisesta

Viite: Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai 06.11.2026 klo 09.00 / HE 185/2026 vp / Asiantuntijapyyntö

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Lapsiasiavaltuutettu pitää erinomaisena esityksenä sitä, että uusi leikkaus- ja toimenpidemaksu ei koske lapsia, ja sen myötä myös lapsilta aiemmin peritty päiväkirurgian maksu poistuu.
• Esityksen muut vaikutukset lapsiin ovat välillisiä, mutta todellisia. Uudet asiakasmaksut ja maksukorotukset koskevat lasten huoltajia, ja ne rasittavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta.
• Terveydenhuollon avohuollon ja suun terveydenhuollon maksujen toistuva korottaminen ei tue tavoitetta siirtää terveydenhuollon painopistettä perusterveydenhuoltoon.   
• Tarve maksujen korotuksille on ymmärrettävä julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta, mutta maksurasituksen kohdentuminen pienituloisille ja paljon palveluja käyttäville, joiden joukossa on runsaasti lapsiperheitä, on ongelmallista.
• Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että lapsilta peritään edelleen sairaalamaksuja ja he maksavat myös lääkehoidosta. Monissa Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa lasten terveydenhuolto ja lääkehoito on perheille maksutonta.
• Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että myös lasten sairaalahoito tulisi säätää maksuttomaksi ja pyytää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa tekemään mietinnössään sitä koskevan muutosehdotuksen hallituksen esitykseen. Muutoksen vaikutukset julkiseen talouteen olisivat mitättömät, mutta se olisi merkittävä parannus lasten oikeuksiin Suomessa.
• Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle myös, että se esittäisi mietinnössään eduskunnalle lausumaa, jossa edellytettäisiin toimenpiteitä lasten lääkehoidon maksuttomuuden edistämiseksi.

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Hoitoon pääsy ja paras mahdollinen terveydentila ovat lasten perus- ja ihmisoikeuksia

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa aluksi, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti siihen, että se pyrkii varmistamaan jokaiselle lapselle oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoukseen tarkoitetuista palveluista. Yhdenvertaisuus (2 artikla) on yksi yleissopimuksen läpileikkaavista periaatteista.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan palvelut tulee järjestää siten, että niiden määrä, laatu ja toimivuus ovat riittävät ja että ne ovat koko lapsiväestön saavutettavissa sekä fyysisesti että taloudellisesti. Valtioiden tulee osoittaa, että ne ovat sitoutuneita kaikkien 24 artiklan mukaisten velvollisuuksien toteuttamiseen. Valtioiden tulee tunnistaa ja poistaa esteet, mukaan lukien taloudelliset esteet, jotka rajoittavat lasten pääsyä terveyspalvelujen piiriin.  

Yleis­sopimus edellyttää sopimus­valtioita ottamaan käyttöön kaikki tarkoituksen­mukaiset lainsäädäntö-, hallinto- ja muut toimen­piteet lasten terveyttä koskevan oikeuden toteuttamiseksi ilman syrjintää. Komitea katsoo, että lain­säädännöllä tulisi varmistaa, että lasten oikeus välttämättömiin, lapsi­myönteisiin ja laadukkaisiin terveys­palveluihin ja muihin liitännäis­palveluihin toteutuu riippumatta heidän maksu­kyvystään. Komitean mukaan lain­säädännöstä ei saa aiheutua syrjiviä vaikutuksia tai esteitä lasten terveyttä koskevan oikeuden toteutumiselle. [1] Kaikessa, myös terveydenhuoltoa koskevassa, lapsiin suoraan tai välillisesti kohdistuvassa päätöksenteossa on otettava lapsen etu huomioon ensisijaisena harkintaperusteena (3.1 artikla).

Myös perustus­laki (731/1999) takaa jokaiselle, myös lapsille, oikeuden yhden­vertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen (6 §) sekä oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveys­palveluihin (19.3 §). Julkisen vallan on tuettava perheen ja lapsen huolen­pidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvin­vointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan on turvattava perus­oikeuksien ja ihmis­oikeuksien toteutuminen (22 §).

Asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat yleisimmin pienituloisiin

Hallituksen esityksessä ehdotetaan käyttöönotettavaksi uusia terveydenhuollon asiakasmaksuja ja korotettavaksi jo käytössä olevien maksujen perittävissä olevia enimmäismääriä.

Uusia maksuja ovat erityistutkimusmaksu (60,30 e), leikkaus- ja toimenpidemaksu (264,10 e), vainajan säilytysmaksu (10e/vrk) ja lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen maksu (62,20 e). Päiväkirurginen maksu sisältyisi jatkossa leikkaus- ja toimenpidemaksuun.

Uusia maksuja ei perittäisi alle 18-vuotiailta, joten lasten terveyspalvelujen maksuttomuus laajenee, koska nykytilassa alle 18-vuotiaalta on voinut periä päiväkirurgian maksun. Sairaalan poliklinikkamaksua, suun ja hampaiden tutkimusta ja hoitoa koskevia maksuja ja terveydenhuollon avohoidon maksuja ehdotetaan korotettavaksi n. 10–20 prosenttia.

On hyvä pitää mielessä, että asiakasmaksujen korotuksia on tehty jo aiemmin tällä hallituskaudella, ja osa muutosesityksistä on vielä käsittelyssä (HE kohta 4.2.2.8). Hallituskauden aikana asiakasmaksuihin on tarkoitus tehdä kaikkiaan 277,8 miljoonan euron korotukset, ja lisäksi asiakkaiden/potilaiden taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat sosiaaliturvan heikennykset sekä lääkekustannusten kasvu. 

Kokonaisuudessaan asiakasmaksujen korotukset kasvattavat maksuja noin 71 prosentilla kotitalouksista, ja ne kohdistuvat yleisemmin pienituloisiin. Hallituksen esityksessä arvioidaan (s. 32), että terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista erityisesti perusterveydenhuollon maksut painottuvat pienituloisiin kotitalouksiin.

Esityksen vaikutukset lapsiin ovat pääosin välillisiä, mutta todellisia

Lapsiasiavaltuutettu pitää erinomaisena esityksenä sitä, että hallituksen esityksen lausuntokierroksen jälkeen lasten terveydenhuollon maksuttomuutta päädyttiin laajentamaan rajaamalla uusi leikkaus- ja toimenpidemaksu koskemaan vain aikuisia. Myönteistä on myös se, että erityistutkimusmaksua ja leikkaus- ja toimenpidemaksua ei perittäisi tietyissä synnytykseen tai raskauteen liittyvissä tilanteissa.

Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin huomauttaa, että uudet asiakasmaksut ja maksukorotukset koskevat muilta osin lasten huoltajia, ja ne rasittavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Sekin on hyvä huomioida, että vaikka vainajan säilytysmaksua ja lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen maksua ei peritä, jos henkilö on kuollut alle 18-vuotiaana, maksut voivat jäädä kuitenkin lapsen vahingoksi silloin, kun lapsen vanhempi kuolee. Maksut on tarkoitus huomioida perunkirjoituksessa pesänselvitysvelkoina, jotka vähentävät jaettavaksi jäävää perintöä. Kun pääsääntöisesti lapset rintaperillisinä perivät vanhempansa, perintöosuuden pieneneminen kohdistuu siis heille, vaikka he eivät olekaan henkilökohtaisesti vastuussa veloista. Hallituksen esityksen vaikutukset lapsiin ovat pääosin välillisiä, mutta todellisia.

Hallituksen esityksessä todetaan (s. 15), että ”uusia maksuja ja maksukorotuksia on perusteltua kohdistaa erityisesti erikoissairaanhoitoon” ja että ”[o]n myös perusteltua pyrkiä vastaamaan terveydenhuollon tarpeeseen ensisijaisesti perustasolla silloin, kun se on mahdollista”. Useissa yhteyksissä on aiemminkin korostettu sitä, että painopisteen tulisi olla perusterveydenhuollossa, koska erikoissairaanhoito on kallista ja myös inhimillisesti katsoen on tärkeää, että hoitoa tarvitsevat pääsevät perusterveydenhuollon palvelujen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin terveysongelmat vaikeutuvat ja lisääntyvät. [2] Terveydenhuollon avohuollon ja suun terveydenhuollon maksujen toistuva korottaminen ei ohjaa tähän suuntaan, päinvastoin. 

Tarve maksujen korotuksille on ymmärrettävä julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta, mutta maksurasituksen kohdentuminen pienituloisille ja paljon palveluja käyttäville, joiden joukossa on runsaasti lapsiperheitä, on ongelmallista. Maksujen korotukset ja uudet maksut ohjaavat myös palvelujen kysyntää. Etenkin pienituloisissa lapsiperheissä se kuitenkin usein tarkoittaa, että palveluja ei käytetä, jos huoltajat arvioivat asiakasmaksujen olevan liian korkeita oman taloudellisen tilanteensa kannalta. Huoltajilta perittävät asiakasmaksut voivat vaikuttaa heidän elatuskykyynsä ja pahentaa perheiden taloudellista ahdinkoa. Taloudellinen ahdinko voi puolestaan pitkittää ja vaikeuttaa vanhempien terveysongelmia, mikä lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön tarvetta ja entisestään heikentää perheen taloudellista tilannetta. Tällä kierteellä on väistämättä haitallisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Riski on myös jossain määrin tunnistettu hallituksen esityksessä (s. 30).

Jo aiempien maksukorotusten seurauksena on saatu viitteitä siitä, että osa hoitoa tarvitsevista lykkää hoitoon hakeutumista tai jopa jättää kokonaan hakeutumatta hoitoon. [3] Tällä voi olla merkittäviäkin haitallisia terveysvaikutuksia. Pienemmät terveysongelmat pitkittyvät ja vaikeutuvat. Vakavien sairauksien toteaminen viivästyy, jolloin erikoissairaanhoidon tarve kasvaa. Huono suunterveys, esimerkiksi varsin yleinen paradontiitti, lisää vakavien sairauksien, kuten aivoinfarktin, sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskiä. [4]  Maksukorotukset ovat johtaneet myös siihen, että maksuihin pyydetään lykkäystä tai maksujen jakamista pienempiin eriin entistä useammin. [5]  

Lapsiasiavaltuutettu palauttaa mieliin sosiaali- ja terveys­valiokunnan mietinnön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) uudistuksesta (StVM 39/2020 vp), jossa valiokunta painotti viitaten perustuslaki­valiokunnan lausunto­käytäntöön, että asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle eivätkä asiakas­maksut saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin (PeVL 8/1999 vp, PeVL 39/1996 vp, PeVL 10/2009 vp). Asiakas­maksut eivät saa johtaa siihen, että niitä tarvitsevat joutuvat turvautumaan perustus­lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun viime­sijaiseen toimeentulo­turvaan (PeVL 10/2009 vp, PeVL 21/2016 vp).

Lasten terveydenhuollon tulisi olla kokonaan maksutonta

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa lopuksi, että Suomi on jäänyt jälkeen lapsiystävällisessä terveydenhuollossa moniin Euroopan neuvoston jäsenvaltioihin nähden. Vaikka lasten terveydenhuollon maksuttomuutta nyt laajennetaankin hieman, lapsilta peritään edelleen sairaalamaksuja ja he maksavat myös lääkehoidosta.

Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston ENOCin vuonna 2025 tekemä selvitys osoitti, että kyselyyn vastanneista 27 Euroopan neuvoston maasta suurimmassa osassa lapset oli vapautettu kokonaan terveydenhuollon maksuista (Figure 3. alla) ja 44 prosentissa vastausmaista myös lääkkeet olivat lapsille kokonaan maksuttomia. [6]

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että Suomessakin lasten terveydenhuollon tulee olla kokonaan maksutonta. Hallituksen esityksen ehdotusten voimaantulon jälkeen lapsilta voidaan periä vielä lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu kalenterivuodessa korkeintaan seitsemältä hoitopäivältä. Näistä asiakasmaksuista kertyvät tulot hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle ovat vähäiset. [7] Lapsiasiavaltuutetun saaman tiedon mukaan HUSin lasten ja nuorten toimialalla alaikäisten hoitopäivämaksujen poistaminen huonontaisi toimialan taloustasapainoa maksimissaan 0,7 prosenttia. HUSin liikevaihto on n. 2,7 Mrd € eli HUS-tason vaikutus olisi 0,07 prosenttia. Vaikutukset yksittäisten perheiden taloudelliseen tilanteeseen ovat kuitenkin tuntuvat. Pahimmillaan maksut voivat johtaa siihen, että perhe lykkää lapsen tarvitsemaa hoitoa. Hoidon viivästyminen voi heikentää lapsen terveyttä entisestään. Lapsen sairastuminen on jo itsessään huoltajia kuormittavaa. Taloudelliset vaikeudet voivat kasvattaa huoltajien taakkaa kohtuuttomasti.  

Lapsiasiavaltuutettu pyytää kohteliaimmin sosiaali- ja terveysvaliokuntaa harkitsemaan, että valiokunta sisällyttäisi mietintöönsä ehdotukset, jolla lasten terveydenhuollon maksuttomuus ulotettaisiin myös lyhytaikaiseen laitoshoidon hoitopäivämaksuun. Tällöin lasten terveydenhuolto olisi kokonaan maksutonta. Muutos olisi merkittävä parannus lasten oikeuksiin Suomessa.

Lisäksi lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta esittäisi mietinnössään eduskunnalle lausumaa, jossa edellytettäisiin, että valtioneuvosto arvioi lasten lääkehoidon kulujen vaikutukset lasten yhdenvertaiseen oikeuteen mahdollisimman hyvään terveydentilaan, sekä arvioinnin perusteella valmistelee lainsäädäntömuutokset, joilla lasten lääkehoito säädetään maksuttomaksi.

Jyväskylä, 6.11.2026

Elina Pekkarinen                                                                   Merike Helander

lapsiasiavaltuutettu                                                             juristi

---

[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta (24 artikla). CRC/C/GC/15, kohdat 25, 29,74 ja 94.

[2] Lapsiasiavaltuutettu on ottanut asiaan kantaa useissa lausunnoissaan, ks mm.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle ambulanssi­kuljetusten ja ensihoito­palveluun sisältyvien kuljetusten järjestämis- ja rahoitus­vastuun uudistamista ja sosiaali- ja terveyden­huollon asiakasmaksu­muutoksia koskevaksi lain­säädännöksi. LAPS/67/2026, 18.5.2026.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle valtio­neuvoston selon­teosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. LAPS/66/2026, 18.5.2026.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan valtiovarain­valiokunnalle valtio­neuvoston selon­teosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. LAPS/58/2026, 8.5.2026.

[3] Ks. esim. Vähäosaiset maksavat hoidostaan eniten. Suomen Lääkärilehti 2026;81:e49520.

[4] Ks. esim. Hampaiden hoito vaikuttaa aivoissa asti (2.5.2024) ja Suunterveyden merkitys yleisterveydelle (27.5.2026).

[5] Ks. viite 3.

[6] European Network of Ombudspersons for Children (ENOC) (2025). ENOC Synthesis Report: Protection and Promotion of Children’s Right to Physical Health 2025. Kaavio s. 13.

[7] Asiakasmaksuilla ylipäätään katetaan n. 7 prosenttia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista.