Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta ja siihen liittyviksi laeiksi

Viite: Lakivaliokunta perjantai 13.11.2026 klo 09.15 / HE 247/2026 vp / Lausuntopyyntö

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Valiokunnalle on annettu vain kirjallinen lausunto.

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta. Kielto voitaisiin määrätä myymälään, johon yleisöllä on pääsy. Pääsykielto voitaisiin määrätä aikaisemman häiriökäyttäytymisen perusteella rikosten sekä muun vakavan ja toistuvan häirinnän torjumiseksi. Pääsykiellon määräämisen edellytyksenä alle 18-vuotiaalle ovat painavat syyt, ja kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Ehdotettu sääntely on perusteltua.
• Aina ehdotettaessa lisätehtäviä tuomioistuimille tulee huomioida tuomioistuinten jo valmiiksi vaikea tilanne.

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna.

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä, että esityksessä on tunnistettu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet mm. koskien lapsen edun arviointia (s. 34). Lisäksi on myönteistä, että kiellon määräämisen poikkeuksellisuutta alleviivataan oikeuskäytäntöön vedoten.

Esityksessä viitatussa korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 2025:66) on nimenomaisesti painotettu lapsen iän ja kehitystason huomioimista lähestymiskieltoasioissa, ja nyt esitettävän tuomioistuimen määräämästä pääsykiellosta annetun lain 2 §:n mukaisena edellytyksenä pääsykiellon määräämisestä alaikäiselle on lapsen iän ja kehitystason huomiointi.

Esityksessä ei ole kuitenkaan tuotu esiin, että korkein oikeus on todennut iän ja kehitystason huomioimisen lisäksi, että niin ikään lapsen kyky ”ymmärtää menettelynsä luonne toiseen kohdistuvana rikoksen tunnusmerkistön mukaisena menettelynä tai muuna vakavana häirintänä” on huomioitava arvioinnissa (KKO 2025:66, kohta 19). Lapsiasiavaltuutettu katsoo, ettei em. seikkoja ole tarpeen kirjoittaa lakitekstiin, mutta epäselväksi jää, miksi ne on jätetty pois perusteluista, vaikka säännöskohtaisissa perusteluissa kuitenkin painotetaan alaikäisen tilanteen arviointia kokonaisuudessaan (s. 71).

Esityksessä arvioidaan, että hakemuksia kiellon määräämiseksi tulisi vuodessa n. 300 ja niitä määrättäisiin n. 100 (s. 42). Kyse on isossa kuvassa vähäisistä määristä, mutta lapsiasiavaltuutettu toteaa, että tuomioistuimen työmäärä tulee kuitenkin lisääntymään. Tuomioistuinlaitos on todennut, ettei rahoitusongelmaa ole ratkaistu ja vuodesta 2028 lähtien tilanne on erittäin huolestuttava.^[1] Nyt ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2027. Tarkka voimaantuloaika täsmentyy myöhemmin (s. 87).

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että lapsia koskevissa rikosprosesseissa käsittelyn kiireellisyys on erillinen edellytys. Koska tuomioistuinten resurssit ovat kokonaisuus, vaikuttaa työmäärän lisääntyminen yhdessä asiaryhmässä väistämättä tuomioistuinten mahdollisuuksiin käsitellä myös muita asioita tehokkaasti ja viivytyksettä. Tämän ja jo valmiiksi kriittisten resurssien vuoksi myös suhteellisen vähäisiltä vaikuttavia lisätehtäviä arvioitaessa on otettava huomioon uusien tehtävien kumulatiivinen vaikutus tuomioistuinten työmäärään. Pääsykiellon määräämistä koskeva asia esitetään käsiteltäväksi sen edellyttämällä joutuisuudella. Erityistä joutuisuutta edellytettäisiin esimerkiksi silloin, kun pääsykieltoa vaaditaan määrättäväksi alaikäiselle (s. 76).

Lapsiasiavaltuutettu pyytääkin kunnioittavasti lakivaliokuntaa kiinnittämään huomiota siihen, miten ehdotettu sääntely osaltaan vaikuttaa tuomioistuinten työmäärään niiden ollessa jo kuormittuneessa tilanteessa. Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei uudesta sääntelystä aiheutuva lisäkuormitus heikennä lapsen oikeuksien kannalta merkityksellisten asioiden käsittelyä.

Helsinki, 10.11.2026

Elina Pekkarinen                                                                   Sonja Vahtera

lapsiasiavaltuutettu                                                             juristi

---

[1] Vuoden 2027 talousarvioesitys tuo lyhytaikaisen helpotuksen tuomioistuimille – näkymä vuodesta 2028 eteenpäin on yhä kriittinen – Tuomioistuimet.fi.