Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain 39 §:n, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 §:n muuttamisesta
Diaarinumero:
LAPS/164/2026
Päivämäärä:
19.11.2026
Viite: Hallintovaliokunta maanantai 23.11.2026 klo 09.00 / HE 299/2026 vp / Lausuntopyyntö
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.
Valiokunnalle on annettu vain kirjallinen lausunto.
Hallituksen esityksen keskeinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia.
Ulkomaalaislakiin lisättäisiin uusi asetuksenantovaltuus: kun on kyse perhesiteen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta, turvattua toimeentuloa koskevan edellytyksen täyttämisen arvioimiseen käytettävistä euromääristä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tavoitteena ei ole muuttaa toimeentuloedellytyksen aineellista sisältöä eikä perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien myöntämisedellytyksiä.
Maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiin lisättäisiin säännökset Maahanmuuttoviraston ja elinvoimakeskuksen oikeudesta luovuttaa salassapitosäännösten estämättä oma-aloitteisesti tiettyjä välttämättömiä tietoja työsuojeluviranomaiselle sekä poliisille. Lisäksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös Verohallinnon oikeudesta luovuttaa oma-aloitteisesti Maahanmuuttovirastolle tiettyjä välttämättömiä tietoja ulkomaalaista työvoimaa käyttävästä työnantajasta ja tämän työntekijästä. Tavoitteena on osaltaan tehostaa toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksia puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön.
Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista
- Toimeentuloedellytyksen euromääräisten rajojen siirtäminen asetukseen on kannatettavaa.
- Perustelujen johdonmukaisuus herättää kysymyksiä, sillä asetustasoista sääntelyä ei ehdoteta kaikkiin toimeentuloedellytyksen soveltamistilanteisiin.
- Lapsen oikeuksien näkökulmasta ratkaisevaa on yksilöllinen lapsen edun arviointi.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Nyt käsillä olevassa esityksessä on kaksi toisistaan erillistä kokonaisuutta, joista lapsiasiavaltuutettu ottaa kantaa ulkomaalaislakiin esitettävästä uudesta asetuksenantovaltuudesta. Pyrkimyksistä työperäisen hyväksikäytön estämiseen lapsiasiavaltuutettu toteaa yleisesti ottaen sen olevan kannatettavaa.
Lapsiasiavaltuutettu pitää perusteltuna ehdotusta siirtää toimeentuloedellytyksen arvioinnissa käytettävät euromääräiset rajat viranomaisohjeista asetustasolle sekä säätää niiden määräytymisperusteista laissa. Toisaalta olisi ollut perusteltua, että asetussääntelyn piiriin olisi sisällytetty kaikki ne tilanteet, joissa toimeentuloedellytyksen täyttymiseksi asetetaan euromääriä. Esityksessä kuitenkin arvioidaan euromäärän vahvistamisen asetuksella vähentävän riskiä alueellisista tai hallinnollisista eroista aiheutuvaan epäyhtenäiseen soveltamiskäytäntöön (s. 54). Varmasti näin, mutta eikö kyseinen arvio pätisi kaikkiin tilanteisiin, joissa sovelletaan ulkomaalaislain 39 §:n toimeentuloedellytystä (esim. muun omaisen oleskelulupa, omarahoitteisen tutkijan oleskelulupa tai pysyvä oleskelulupa)? Perustelujen johdonmukaisuus herättää tältä osin kysymyksiä, mutta vaikuttaa siltä, että valittu ratkaisu perustuukin yksinomaan hallitusohjelmakirjaukseen (s. 4, 37).
Esitetyn asetuksenantovaltuuden vaikutukset lapsiin liittyvät turvatun toimeentulon edellytyksen euromäärien ennakoituun nousuun (s. 33).
Ennakoidun nousun osalta on hyvä huomioida, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa perheenyhdistämistä koskevista käytännöistä, kuten perheenyhdistämisen oikeudellisista ja tuloihin liittyvistä esteistä. [1]
Soveltamiskäytännössä toimeentulovaatimuksesta on kuitenkin mahdollista poiketa lapsen edun nojalla. Lapsen edun toteutumisen kannalta ratkaisevaa onkin, että lapsen etu arvioidaan asianmukaisesti yksittäistapauksessa osana päätöksentekoa. Normiperustaa olennaisempaa on viranomaisen velvollisuus tehdä yksilöllinen ja asianmukaisesti perusteltu arvio lapsen edusta sekä päätöksen vaikutuksista lapseen. [2] Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen edun arvioinnin tulee olla olennainen osa kaikkia sellaisia maahanmuuttoon liittyviä päätöksiä, jotka voivat johtaa lapsen erottamiseen vanhemmastaan tai muutoin merkittävästi vaikuttaa lapseen. [3] Samoin hallintovaliokunta on korostanut lapsen etuun ulkomaalaisasioissa liittyvää läpäisyperiaatetta. [4]
Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan ulkomaalaislain sääntely, perheenyhdistämisdirektiivin tarkoitus ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus luovat selkeän kehikon, jonka pohjalta lapsiin vaikuttavia päätöksiä arvioidaan. Aiempaan mietintökäytäntöönsä nojaten hallintovaliokunta korostanee em. seikkoja tässäkin asiassa.
Helsinki, 19.11.2026
Elina Pekkarinen Sonja Vahtera
lapsiasiavaltuutettu juristi
[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat loppupäätelmät vuodelta 2023 (CRC/C/FIN/5–6), kohta 38.
[2] Ks. myös EOAK/3862/2025, 2.9.2026.
[3] Ks. esim. CRC/C/100/D/97/2019.
[4] Hallintovaliokunnan mietintö 4/2004 vp – HaVM 4/2004 vp – HE 28/2003 vp.