Kestävä talous on aikamme vaikeimpia lapsipoliittisia kysymyksiä

Lapsiasiavaltuutettu julkaisee 4.11. teoksen Talous ja lapsen oikeudet. Laaja artikkelikokoelma herättää pohtimaan sitä, että kestävä talous on keskeinen lapsen oikeuksien toteutumisen ehto ja samalla yksi aikamme vaikeimmista lapsipoliittisista kysymyksistä. Keskeinen ja kiireellinen kysymys on, miten taloudellisen kasvun, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden välinen tasapaino voidaan rakentaa lapsen oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Teoksen artikkeleissa tarkastellaan lapsia taloudellisina toimijoina, taloudellista eriarvoisuutta lasten elämässä, lasten suojelua ja sääntelyä taloudellisessa ympäristössä sekä lapsuuden kustannuksia ja julkista taloutta. Teoksessa nousee esille huoli taloudellisesta eriarvoisuudesta. Osa lapsista säästää, sijoittaa ja osallistuu aktiivisesti taloudelliseen toimintaan, kun taas osa kamppailee perustarpeidensa täyttämiseksi.

Teoksessa tarkastellaan myös lasten ja nuorten omia näkemyksiä rahan merkityksestä, eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. Taloudelliset erot näkyvät esimerkiksi lasten mahdollisuuksissa harrastaa, osallistua yhteiskunnan toimintaan ja rakentaa tulevaisuuttaan. Teoksessa tarkasteltujen tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja terveyteen sekä tässä hetkessä että tulevaisuudessa.

Talous mielletään usein aikuisten asiaksi, mutta todellisuudessa talous näkyy lasten elämässä päivittäin. Perheiden toimeentulo, sosiaaliturva, koulutus, terveyspalvelut, asuminen, harrastukset ja digitaalinen ympäristö määrittävät lasten mahdollisuuksia osallistua, kasvaa ja voida hyvin.

Lapsuuteen kohdistuvat talouspoliittiset valinnat määrittävät yksilön elämänkulun, hyvinvoinnin ja osallisuuden pitkälle tulevaisuuteen

Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää talouspolitiikkaa, joka huomioi sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin rajalliset, ja talouspoliittisessa päätöksenteossa eri ihmisryh­mien tarpeita joudutaan jatkuvasti punnitsemaan toisiaan vasten. Tässä mielessä lapsen oikeudet haastavat talouspolitiikkaa: niiden toteutuminen edellyttää lapsivaikutusten arviointia ja lasten aseman tekemistä näkyväksi myös taloudellisissa ratkaisuissa.

Teoksessa korostetaan, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa arvioimaan talouspoliittisia ratkaisuja lasten oikeuksien näkökulmasta. Käytännössä lapsen oikeuksien painoarvo näkyy siinä, miten valtion, hyvinvointialuei­den ja kuntien talousarvioissa kohdennetaan resursseja ja millaisia taloudellisia prioriteetteja poliittisessa päätöksenteossa asetetaan. Julkisen talouden läpinäky­vyys ja lapsibudjetointi ovat keskeisiä lapsen oikeuksien toteutumisen seurannan välineitä.

– Eräs lukiolainen Kurikasta tiivisti rahan merkityksen osuvasti toteamalla, että se on hyvän elämän edellytys. Lapsen oikeuksien kannalta juuri siinä on talouspolitiikan ydin. Päätöksenteossa on arvioitava, turvaavatko taloudelliset ratkaisut lasten mahdollisuudet hyvään elämään, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.
– Hyvä lapsipolitiikka on viisasta talouspolitiikkaa: hyvä lapsuus lisää läpi elämän kestävän hyvinvoinnin ja toimintakyvyn todennäköisyyttä.

Lapsen oikeudet eivät toteudu ilman ekologisesti kestävää talousjärjestelmää

Hyvinvointivaltion rakenteet, kuten julkiset palvelut ja sosiaaliturva, nojaavat vahvasti taloudelli­seen kasvuun. Suomessa kasvun moottoreina ovat historiallisesti toimineet teollisuus ja rakentami­nen. Talouskasvun ensisijaisuus tarkoittaa kuitenkin usein sitä, että ekologinen kestävyys jää toissijaiseksi päätöksenteossa. Lyhytnäköinen talouspolitiikka voi kiihdyttää ympäristön tuhoutu­mista ja planetaarista kriisiä, jonka seuraukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti lapsiin ja tule­viin sukupolviin.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on tunnistanut ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan keskeisiksi lasten oikeuksia koskeviksi kysymyksiksi, sillä lapsen oikeus elämään, terveyteen ja kehitykseen eivät toteudu ilman ekologisesti kestävää talousjärjes­telmää. Keskeinen ja kiireellinen kysymys onkin, miten taloudellisen kasvun, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden välinen tasapaino voidaan rakentaa lapsen oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

– Talouspolitiikan onnistumista pitää arvioida siitä näkökulmasta, millaisen maailman jätämme lapsille. Yhtä lailla talouspolitiikan on turvattava lasten hyvä elämä tässä hetkessä. Lapsen oikeuksien toteutumisen on oltava yksi talouspolitiikan tärkeimmistä mittareista, Pekkarinen toteaa.

Lisätietoja

Terhi Tuukkanen, Annaleena Aira, Merike Helander & Elina Pekkarinen (toim.) (2026). Talous ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2026:6.

Tervetuloa Talous ja lapsen oikeudet -kirjan julkaisu­tilaisuuteen keskiviikkona 4.11. klo 10.00–11.30 etäyhteydellä.

Ilmoittaudu julkaisutilaisuuteen, niin lähetämme sinulle osallistumislinkin.

Julkaisutilaisuuden ohjelma